Vuoksela

Vuokselan kunta
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta	Käkisalmen kihlakunta
Kuntanumero	938
Hallinnollinen keskus	Virkkilä
Perustettu	1917
– emäpitäjä	Valkjärvi, Sakkola ja Muolaa
Lakkautettu	30. syyskuuta 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	km²
– maa	135 km²
Väkiluku	2 940 (1939)
– väestötiheys	27,78 as./km²
Infobox OK

Vuoksela on entinen Suomen kunta Vuoksen varrella Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Vuokselan naapurikuntia olivat pohjoisessa Räisälä, idässä Sakkola, etelässä Valkjärvi, lounaassa Muolaa, lännessä Äyräpää ja luoteessa Vuoksenranta. Vuokselan pinta-ala oli 135,9 km² ja asukasluku 2 940 (1939).

Kylät

Alhola¹, Hirvisaari¹, Kontula², Kottila², Kuninkaanristi, Noisniemi, Päiväkivi, Räihäranta, Uusikylä ja Virkkilä (kirkonkylä)³.

¹ Alhola ja Hirvisaari kuuluivat virallisesti Uuteenkylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
² Kontula ja Kottila kuuluivat virallisesti Noisniemen kylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
³ Virkkilä kuului virallisesti Päiväkiven kylään, mutta katsottiin yleensä omaksi kyläkseen

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin.^[1]

Asukasluvun kehitys

• 3 728 (1920), vuonna 1914 siirrettiin vastaperustettuun Vuokselan seurakuntaan, 1 688 henkeä Valkjärveltä, 1 284 henkeä Sakkolasta ja 598 henkeä Muolaasta ^[2]
• 2 996 (1930), vuonna 1926 siirrettiin 983 henkeä Vuokselasta vastaperustettuun Äyräpäähän ^[2]
• 3 047 (1936) ^[3]
• 2 940 (1939) ^[4]

Historia

Seurakunnan ja kunnan perustaminen

Vuokselan alueen muodostamista rukoushuonekunnaksi oli suunniteltu jo 1860-luvulla. Vuonna 1905 valmistui Uuteenkylään rukoushuone, joka tehtiin entisestä Antrean kirkosta, joka oli myyty huutokaupalla edellisenä vuonna. Valkjärven seurakunnan alainen Vuokselan rukoushuonekunta muodostettiin vuonna 1908.

Vuokselan seurakunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1912 ja se aloitti toimintansa vuonna 1914, jolloin siihen liitettiin Uudenkylän ja Päiväkiven kylät Valkjärveltä, Kuninkaanristin, Noisniemen ja Räihärannan kylät Sakkolasta ja Vuosalmen kylä Muolaasta. Näistä kylistä Uudellakylällä, Päiväkivellä, Vuosalmella ja osalla Noisniemeä ei ollut maayhteyttä aiempiin seurakuntiinsa.

Vuokselan kunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1914, mutta kunnallinen toiminta alkoi vasta vuoden 1917 alusta. Vuonna 1925 aikoinaan Muolaan kunnasta liitetty Vuosalmen kylä liitettiin uuteen Äyräpään kuntaan.

Vuokselan kirkon paikasta syntyi riitaa eri kylien välillä. Vuokselan kirkko valmistui vuonna 1929 Virkkilän Lammasniemeen, Vuoksen pohjoisen laskuhaaran varrelle. Kirkon suunnitteli Ilmari Launis.

Sota-aika

Talvisodassa maataistelut eivät ulottuneet Vuokselan alueelle, mutta Moskovan rauhassa oli koko Vuoksela luovutettava Neuvostoliitolle. Sodan aikana oli Vuokselan väestö evakuoitu Vilppulaan. Pika-asutussuunnitelmien mukaiset sijoituskunnat olivat Perniö, Kisko, Muurla ja Suomusjärvi. Asuntotilanteen helpottamiseksi vuokselalaiset siirtyivät kuitenkin lähinnä Vilppulan ympäristökuntiin, Ruovedelle, Mänttään, Juupajoelle ja Kuorevedelle.^[3]

Jatkosodan alussa vuonna 1941 Vuoksela vallattiin takaisin ja vuokselalaiset pääsivät palaamaan takaisin kotiseudulleen. Kotiin palaamista seurasi suuri jälleenrakennuskausi. Vuoksela evakuoitiin kuitenkin uudelleen 15. kesäkuuta 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tieltä ja tällä kertaa sijoituskuntina olivat Pihlajavesi, Juupajoki ja Kuorevesi. Kunnantoimisto sijoitettiin Haapamäelle.

Lakkauttaminen

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaiset vuokselalaisten sijoituskunnat olivat etelähämäläiset Hattulan, Kalvolan, Rengon, Tammelan ja Tyrvännön kunnat. Luovutettujen alueiden kunnat määrättiin lakkautettavaksi vuoden 1948 ja seurakunnat vuoden 1949 loppuun mennessä. Vuokselan kunnan toiminta päättyi 30. syyskuuta 1948, jolloin pidetyn kokouksen viimeinen pykälä kuuluu "Tämän jälkeen todettiin kunnan toiminta kuntana loppuneeksi ja sen nimikin ainakin toistaiseksi siirtyneen muistojen joukkoon"^[3]

Maantiede ja luonto

Vuokselan maisemakuvan keskeisiä elementtejä on pitäjän länsi- ja eteläosissa Vuoksi, joka virtaa pitäjän alueella sekä jokimaisena että järvenseliksi laajenneena. Pitäjä on suurelta osaltaan hiekkamaata, pohjoisosissa on murtosora-alueita sekä suuria soita. Savimaita on kapeina ja haarautuneina alueina eri kylien alueilla. Erikoisuutena Vuokselan maisemassa ovat lukuisat siirtolohkareet, joista suurimmat ovat kooltaan merkittäviä, mm. Hirvisaaressa sijaitseva Karsikonkivi (100 m3) ja rukoushuoneen luona sijainnut Pyhäkivi (60m3).^[5]

Seurakunnat

Vuokselan luterilainen seurakunta perustettiin vuonna 1912 ja se aloitti toimintansa vuonna 1914. Vuokselan seurakunta kuului Viipurin hiippakunnan Käkisalmen rovastikuntaan. Riita seurakunnan kirkon paikasta johti siihen että riidassa häviölle jääneet uusikyläläiset perustivat vuonna 1926 Vuokselan vapaan evankelis-luterilaisen seurakunnan, joka kuului Suomen Vapaaseen Evankelis-Luterilaiseen Kirkkoon.^[6] Tämä seurakunta käytti kirkkonaan Uudenkylän rukoushuonetta, mutta ei kuitenkaan omistanut rakennusta. Lisäksi Vuokselaan perustettiin helluntailaisuuteen kuulunut Elim-seurakunta vuonna 1931. Vuokselan helluntaiseurakunnalle valmistui oma rukoushuone Kuninkaanristin kylään vuonna 1939. ^[7] Vuokselan ortodoksiväestö kuului Palkealan seurakuntaan.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Vuoksela-Seura ry (Arkistoitu – Internet Archive)
• Luovutettu Karjala – Vuoksela
• Vuokselan kartta
• Luovutetun Karjalan linkit (Arkistoitu – Internet Archive)