Ruotsin väestö
Väestötiedot | |
---|---|
Ruotsin väkiluku 1961–2008 FAOn tilastojen mukaan. | |
Väkiluku | 10 522 000 (31.12.2022) |
Väestönkasvu | +5,7 % (2005–2010) % |
Syntyvyys | 114 523 elävänä syntynyttä (2019) / 1 000 henkilöä |
Kuolleisuus | 88 766 kuollutta (2019) / 1 000 henkilöä |
Nettomaahanmuutto | 68 087 henkeä (2019) / 1 000 henkilöä |
Ikärakenne | |
0–14-vuotiaat | 20,2 % (0–17-vuotiaat, 2011) |
15–64-vuotiaat | 61,0 % (18–64-vuotiaat, 2011) |
65 vuotta täyttäneet | 18,8 % (2011) |
Sukupuolijakauma | |
Kaikkiaan | 0,994 miestä/naista (2011) |
Väestöryhmät | |
Suurin väestöryhmä | ruotsalaiset |
Vähemmistöryhmät | mm. ruotsinsuomalaiset ja saamelaiset |
Kieli | |
Virallinen kieli | ruotsi |
Muut kielet | mm. suomi, meän kieli ja saame |
Uskonto | |
Pääuskonto | luterilaisuus 56,4 % (2019) |
Infobox OK |
Ruotsin väestö tarkoittaa Ruotsissa asuvia ihmisiä. 31. joulukuuta 2022 Ruotsin virallinen väkiluku oli 10 521 556 asukasta.[1]
Tässä artikkelissa tarkastellaan väestön kokonaismäärää eli väkilukua, syntyvyyttä, kuolleisuutta ja näiden erotuksena saatavaa luonnollista väestönkasvua. Väestön määrään vaikuttaa myös muuttoliike, eli lähtömuutto ja tulomuutto, joiden erotus on nettomuutto. Muuttoliike voidaan jakaa maan tai alueen sisäiseen muuttoliikkeeseen sekä valtion rajat ylittävään siirtolaisuuteen.
Artikkelissa tarkastellaan myös väestön jakautumista alueittain. Väestön jakautumista kuvataan lääneittäin tai maakunnittain, kunnittain ja niiden sisällä seurakunnittain. Väestön keskittyneisyyttä kuvaavat tiedot taajamissa ja pientaajamissa asuvien määrästä.
Lisäksi tarkastellaan väestön rakennetta: ikärakennetta, sukupuolijakaumaa, kansalaisuutta, syntymämaata, väestön taustaa, uskontoa ja äidinkieltä sekä valtakunnallisesti että alueittain.
Väkiluku ja väestömuutokset
Kokonaisväkiluku
Ruotsin kokonaisväkilukua on tilastoitu vuodesta 1749 alkaen, jolloin Ruotsissa oli 1 764 724 asukasta. Vuonna 2022 väkiluku oli 10 522 000. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Ruotsin väkiluvun kehitystä kymmenen vuoden välein. Muutokset (henkeä ja prosenttia) tarkoittavat muutosta koko kymmenvuotiskauden aikana.
Vuosi | Väkiluku[2] | Muutos | % |
---|---|---|---|
1750 | &&&&&&&&01780678.&&&&001 780 678 | ||
1760 | &&&&&&&&01925248.&&&&001 925 248 | &&&&&&&&&0144570.&&&&00144 570 | &&&&&&&&&&&&&&07.05000007,5 |
1770 | &&&&&&&&02042574.&&&&002 042 574 | &&&&&&&&&0117326.&&&&00117 326 | &&&&&&&&&&&&&&05.07000005,7 |
1780 | &&&&&&&&02118281.&&&&002 118 281 | &&&&&&&&&&075707.&&&&0075 707 | &&&&&&&&&&&&&&03.06000003,6 |
1790 | &&&&&&&&02187732.&&&&002 187 732 | &&&&&&&&&&069451.&&&&0069 451 | &&&&&&&&&&&&&&03.02000003,2 |
1800 | &&&&&&&&02347303.&&&&002 347 303 | &&&&&&&&&0159571.&&&&00159 571 | &&&&&&&&&&&&&&06.08000006,8 |
1810 | &&&&&&&&02396351.&&&&002 396 351 | &&&&&&&&&&049048.&&&&0049 048 | &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002,0 |
1820 | &&&&&&&&02584690.&&&&002 584 690 | &&&&&&&&&0188339.&&&&00188 339 | &&&&&&&&&&&&&&07.03000007,3 |
1830 | &&&&&&&&02888082.&&&&002 888 082 | &&&&&&&&&0303392.&&&&00303 392 | &&&&&&&&&&&&&010.050000010,5 |
1840 | &&&&&&&&03138887.&&&&003 138 887 | &&&&&&&&&0250805.&&&&00250 805 | &&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008,0 |
1850 | &&&&&&&&03482541.&&&&003 482 541 | &&&&&&&&&0343654.&&&&00343 654 | &&&&&&&&&&&&&&09.09000009,9 |
1860 | &&&&&&&&03859728.&&&&003 859 728 | &&&&&&&&&0377187.&&&&00377 187 | &&&&&&&&&&&&&&09.08000009,8 |
1870 | &&&&&&&&04168525.&&&&004 168 525 | &&&&&&&&&0308797.&&&&00308 797 | &&&&&&&&&&&&&&07.04000007,4 |
1880 | &&&&&&&&04565668.&&&&004 565 668 | &&&&&&&&&0397143.&&&&00397 143 | &&&&&&&&&&&&&&08.07000008,7 |
1890 | &&&&&&&&04784981.&&&&004 784 981 | &&&&&&&&&0219313.&&&&00219 313 | &&&&&&&&&&&&&&04.06000004,6 |
1900 | &&&&&&&&05136441.&&&&005 136 441 | &&&&&&&&&0351460.&&&&00351 460 | &&&&&&&&&&&&&&06.08000006,8 |
1910 | &&&&&&&&05522403.&&&&005 522 403 | &&&&&&&&&0385962.&&&&00385 962 | &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007,0 |
1920 | &&&&&&&&05904489.&&&&005 904 489 | &&&&&&&&&0382086.&&&&00382 086 | &&&&&&&&&&&&&&06.05000006,5 |
1930 | &&&&&&&&06142191.&&&&006 142 191 | &&&&&&&&&0237702.&&&&00237 702 | &&&&&&&&&&&&&&03.09000003,9 |
1940 | &&&&&&&&06371432.&&&&006 371 432 | &&&&&&&&&0229241.&&&&00229 241 | &&&&&&&&&&&&&&03.06000003,6 |
1950 | &&&&&&&&07041829.&&&&007 041 829 | &&&&&&&&&0670397.&&&&00670 397 | &&&&&&&&&&&&&&09.05000009,5 |
1960 | &&&&&&&&07497967.&&&&007 497 967 | &&&&&&&&&0456138.&&&&00456 138 | &&&&&&&&&&&&&&06.01000006,1 |
1970 | &&&&&&&&08081229.&&&&008 081 229 | &&&&&&&&&0583262.&&&&00583 262 | &&&&&&&&&&&&&&07.02000007,2 |
1980 | &&&&&&&&08317937.&&&&008 317 937 | &&&&&&&&&0236708.&&&&00236 708 | &&&&&&&&&&&&&&02.08000002,8 |
1990 | &&&&&&&&08590630.&&&&008 590 630 | &&&&&&&&&0272693.&&&&00272 693 | &&&&&&&&&&&&&&03.02000003,2 |
2000 | &&&&&&&&08882792.&&&&008 882 792 | &&&&&&&&&0292162.&&&&00292 162 | &&&&&&&&&&&&&&03.03000003,3 |
2010 | &&&&&&&&09415570.&&&&009 415 570 | &&&&&&&&&0532778.&&&&00532 778 | &&&&&&&&&&&&&&05.07000005,7 |
Kymmenvuotiskausittain tarkasteltuna Ruotsin väestö kasvoi suhteellisesti eniten 1820-luvulla ja absoluuttisesti eniten 1940-luvulla.
Ruotsin väkiluku oli tilaston alkaessa ylittänyt jo miljoonan asukkaan rajan. Kaksi miljoonaa ylittyi vuonna 1767 ja uudelleen vuonna 1774. Kolmeen miljoonaan väkiluku nousi vuonna 1835 ja neljä miljoonaa ylittyi vuonna 1863. Viiden miljoonan asukkaan rajan yli noustiin vuonna 1897 ja kuusi miljoonaa ylittyi vuonna 1923. Vuonna 1950 Ruotsissa oli seitsemän miljoonaa asukasta ja vuonna 1969 luku oli noussut kahdeksaan miljoonaan. Vuonna 2004 ylittyi yhdeksän miljoonan asukkaan raja.[2] Näiden lukujen saavuttamiseen kuluneet aikajaksot kestivät
- kahdesta kolmeen miljoonaan: 68 vuotta (vuodesta 1767 laskettuna)
- kolmesta neljään miljoonaan: 28 vuotta
- neljästä viiteen miljoonaan: 34 vuotta
- viidestä kuuteen miljoonaan: 28 vuotta
- kuudesta seitsemään miljoonaan: 27 vuotta
- seitsemästä kahdeksaan miljoonaan: 19 vuotta
- kahdeksasta yhdeksään miljoonaan: 35 vuotta
Syntyvyys ja kuolleisuus
Vuoden 2019 aikana Ruotsissa syntyi elävänä 114 523 lasta ja kuolleita oli 88 776. Syntyneiden enemmyys (luonnollinen väestönkasvu) oli siten 25 757 henkilöä. Syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän 130 kunnassa ja 158 kunnassa syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. Kahdessa kunnassa syntyneitä ja kuolleita oli yhtä monta. [1]
Muuttoliike
Vuoden 2011 aikana Ruotsin sisäisessä muuttoliikkeessä (läänien sisäinen ja läänien välinen muuttoliike) 97 kuntaa sai muuttovoittoa ja 191 kuntaa muuttotappiota. Kahdessa kunnassa Ruotsin sisäisen muuttoliikkeen nettomuutto oli 0 asukasta. Läänien osalta 8 lääniä sai muuttovoittoa ja 13 lääniä muuttotappiota.lähde?
Siirtolaisuus
- Pääartikkeli: Maahanmuuttajat Ruotsissa
Vuoden 2019 aikana Ruotsiin muutti 115 805 henkilöä ja Ruotsista muutti pois 47 718 henkilöä. Nettosiirtolaisuus oli 68 087 henkilöä, joten Ruotsi sai muuttovoittoa ulkomailta. [2]
Väestön alueellinen jakautuminen
Läänit ja maakunnat
- Pääartikkeli: Ruotsin läänit
- Pääartikkeli: Ruotsin maakunnat
- Väestötiheys lääneittäin.
Ruotsissa on 21 lääniä, joista yhdessä on yli kaksi miljoonaa asukasta (Tukholman lääni) ja kahdessa yli miljoona asukasta (Länsi-Götanmaan lääni ja Skånen lääni). Gotlannin lääni on väkiluvultaan pienin ja siellä on alle 60 000 asukasta. Läänien väkiluvut ovat useimmiten 200 000 ja 300 000 asukkaan välissä. Vuonna 2011 tällaisia läänejä oli 10 kappaletta.[3]
Maakunnilla ei Ruotsissa ole mitään virallista asemaa, mutta niiden väkilukuja tilastoidaan. Ruotsissa on 25 maakuntaa, joista neljässä (Uplanti, Länsi-Götanmaa, Skåne ja Södermanland) on yli miljoona asukasta. Pienin maakunta on Härjedalen, jonka asukasluku jää alle 10 000:een. Muita alle 100 000 asukkaan maakuntia ovat Öölanti, Dalsland, Gotlanti ja Ruotsin Lappi.[4]
Kunnat ja seurakunnat
- Pääartikkeli: Luettelo Ruotsin kunnista
- Väestötiheys kunnittain vuoden 2006 lopussa.
Ruotsissa on 290 kuntaa, joiden väkiluvut vuonna 2019 vaihtelevat 2 408 asukkaasta (Bjurholmin kunta) 974 073 asukkaaseen (Tukholman kunta).[5] 72 kunnassa on alle 10 000 asukasta ja 95 kunnassa 10 001–20 000 asukasta. Yli 100 000 asukkaan kuntia on 18 kappaletta ja ne ovat:[5]
- Tukholman kunta 974 073 as.
- Göteborgin kunta 579 281 as.
- Malmön kunta 344 166 as.
- Uppsalan kunta 230 767 as.
- Linköpingin kunta 163 051 as.
- Örebron kunta 155 696 as.
- Västeråsin kunta 154 049 as.
- Helsingborgin kunta 147 734 as.
- Norrköpingin kunta 143 171 as.
- Jönköpingin kunta 141 081 as.
- Uumajan kunta 128 901 as.
- Lundin kunta 124 935 as.
- Boråsin kunta 113 179 as.
- Huddingen kunta 112 848 as.
- Eskilstunan kunta 106 859 as.
- Nackan kunta 105 189 as.
- Halmstadin kunta 102 767 as.
- Gävlen kunta 102 418 as.
Uumajan kuntaa lukuun ottamatta kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat sijaitsevat Ruotsin eteläosissa.
Kuntien lisäksi Ruotsissa tilastoidaan väestö myös seurakunnittain. Vaikka aluejako perustuu Ruotsin kirkon seurakuntajakoon, niin väestötilastoissa otetaan huomioon koko seurakunnan maantieteellisellä alueella asuva väestö kirkkoon kuulumisesta riippumatta.
Taajamat ja pientaajamat
- Pääartikkeli: Luettelo Ruotsin taajamista (2010)
- Pääartikkeli: Luettelo Ruotsin pientaajamista (2010)
- Ruotsin 50 suurinta taajamaa vuonna 2005.
Ruotsissa ei ole vuoden 1971 kuntauudistuksen jälkeen ollut enää kaupunkeja, kauppaloita tai maalaiskuntia, sillä kyseisenä vuonna Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon. Aikaisemmin Ruotsissa oli myös runsaasti taajaväkisiä yhdyskuntia, mutta viimeiset sellaisetkin lakkautettiin vuoden 1971 kuntauudistuksen yhteydessä.
Vuodesta 1960 lähtien ja jossain määrin jo aiemminkin Ruotsissa on muiden Pohjoismaiden tilastoitu väestöä taajamittain. Lyhyesti määriteltynä taajama on vähintään 200 asukkaan väestökeskittymä, jossa rakennusten välinen etäisyys on korkeintaan 200 metriä. Oikealla oleva kuvaaja esittää taajamaväestön osuutta Ruotsin koko väestöstä vuodesta 1800 lähtien. Taajamien lisäksi on vuodesta 1990 lähtien tilastoitu myös pientaajamia, joissa on 50–199 asukasta.
Vuoden 2018 lopussa taajamien kokonaismäärä oli 2 011 kappaletta. Tuolloin taajamissa oli 8 940 708 asukasta, mikä vastasi 87 prosenttia Ruotsin väestöstä. Taajamien ulkopuolella asui 1 289 477 henkilöä. Kaikkien taajamien maapinta-ala oli yhteensä 628 269 hehtaaria eli 1,5 prosenttia Ruotsin maapinta-alasta. Taajamien väestötiheys oli 1 423 asukasta maaneliökilometriä kohti, mutta taajamien ulkopuolella väestötiheys oli vain 3,0 asukasta maaneliökilometriä kohti.[6] Yli 100 000 asukkaan taajamia vuonna 2019 oli yhdeksän:[7]
- Tukholma 1 605 030 as.
- Göteborg 600 473 as.
- Malmö 321 845 as.
- Uppsala 164 535 as.
- Upplands Väsby ja Sollentuna 149 088 as.
- Västerås 127 799 as.
- Örebro 125 817 as.
- Linköping 114 582 as.
- Helsingborg 112 496 as.
Vuoden 2015 lopussa pientaajamien kokonaismäärä oli 3 135 kappaletta. Vuonna 2010 pientaajamissa oli 281 091 asukasta. Kaikkien pientaajamien maapinta-ala oli yhteensä 85 080 hehtaaria ja väestötiheys 330 asukasta maaneliökilometriä kohti. Ruotsin väestöstä 1 118 682 henkilöä eli 12 prosenttia asui taajamien ja pientaajamien ulkopuolella.[8]
Väestörakenne
Ikärakenne
Väestöpyramidi 31.12.2012 [9] | ||||
% | Miehet | Ikäryhmä | Naiset | % |
0,0 | 100+ | 0,0 | ||
0,0 | 95–100 | 0,1 | ||
0,2 | 90–95 | 0,5 | ||
0,6 | 85–89 | 1,1 | ||
1,1 | 80–84 | 1,5 | ||
1,5 | 75–79 | 1,8 | ||
2,1 | 70–74 | 2,3 | ||
3,1 | 65–69 | 3,1 | ||
3,0 | 60–64 | 3,1 | ||
3,0 | 55–59 | 3,0 | ||
3,1 | 50–54 | 3,0 | ||
3,6 | 45–49 | 3,5 | ||
3,4 | 40–44 | 3,3 | ||
3,3 | 35–39 | 3,2 | ||
3,2 | 30–34 | 3,0 | ||
3,3 | 25–29 | 3,1 | ||
3,6 | 20–24 | 3,4 | ||
3,0 | 15–19 | 2,9 | ||
2,7 | 10–14 | 2,5 | ||
2,9 | 5–9 | 2,8 | ||
3,1 | 0–4 | 2,9 |
- Elinajanodote lääneittäin.
Ruotsin väestö jakautui vuoden 2011 kolmeen eri ikäryhmään seuraavasti:
Vertailun vuoksi vuonna 1960 Ruotsissa oli 27,3 prosenttia 0–17-vuotiaita ja 11,8 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä.[10]
Sukupuolijakauma
Vuonna 2019 Ruotsin väestöstä miehiä oli 5 195 814 ja naisia 5 131 775 henkeä.[11]
Kansalaisuus
Vuonna 2019 Ruotsissa asui 940 580 ulkomaiden kansalaista, mikä vastasi 9,1 prosenttia väestöstä.[10] Seuraavassa taulukossa on lueteltu ne 21 valtiota, joiden kansalaisia Ruotsissa asui eniten vuoden 2019 lopussa. Syyrian kansalaiset ovat Ruotsin suurin ulkomaiden kansalaisten ryhmä.[12]
Valtio | Valtion kansalaisia (31.12.2019)[13] |
---|---|
Syyria | &&&&&&&&&0116372.&&&&00116 372 |
Puola | &&&&&&&&&&055544.&&&&0055 544 |
Afganistan | &&&&&&&&&&049592.&&&&0049 592 |
Suomi | &&&&&&&&&&048715.&&&&0048 715 |
Eritrea | &&&&&&&&&&042996.&&&&0042 996 |
Norja | &&&&&&&&&&034453.&&&&0034 453 |
Somalia | &&&&&&&&&&030909.&&&&0030 909 |
Tanska | &&&&&&&&&&030248.&&&&0030 248 |
Saksa | &&&&&&&&&&029505.&&&&0029 505 |
Intia | &&&&&&&&&&027019.&&&&0027 019 |
Irak | &&&&&&&&&&025896.&&&&0025 896 |
Kiina | &&&&&&&&&&021855.&&&&0021 855 |
Romania | &&&&&&&&&&019349.&&&&0019 349 |
Iso-Britannia | &&&&&&&&&&016381.&&&&0016 381 |
Iran | &&&&&&&&&&015913.&&&&0015 913 |
Liettua | &&&&&&&&&&015498.&&&&0015 498 |
Turkki | &&&&&&&&&&013377.&&&&0013 377 |
Serbia | &&&&&&&&&&012714.&&&&0012 714 |
Thaimaa | &&&&&&&&&&012025.&&&&0012 025 |
Pakistan | &&&&&&&&&&011674.&&&&0011 674 |
Alankomaat | &&&&&&&&&&011457.&&&&0011 457 |
Tuntematon kansalaisuus oli 12 086 henkilöllä, kansalaisuus puuttui 17 499 henkilöltä. [13] Saman tilaston tietojen perusteella voidaan laskea, että muiden kuin yllä mainittujen maiden tai Ruotsin kansalaisia oli 269 503 henkeä. Ruotsissa asui Ruotsin kansalaisten lisäksi 193 eri maan kansalaisia.
Syntymämaa
Vuonna 2019 Ruotsissa asui 2 019 733 ulkomailla syntynyttä, mikä vastasi 19,6 prosenttia väestöstä. Vuonna 1960 ulkomailla syntyneitä oli 299 879 henkilöä eli 4,0 prosenttia väestöstä.[3] Seuraava taulukko kuvaa ulkomailla syntyneiden määrän kehitystä vuodesta 2000 alkaen.
Vuosi | Ulkomailla syntyneitä[14] | Muutos | % |
---|---|---|---|
2000 | &&&&&&&&01003798.&&&&001 003 798 | ||
2001 | &&&&&&&&01027974.&&&&001 027 974 | &&&&&&&&&&024176.&&&&0024 176 | &&&&&&&&&&&&&&02.04000002,4 |
2002 | &&&&&&&&01053463.&&&&001 053 463 | &&&&&&&&&&025489.&&&&0025 489 | &&&&&&&&&&&&&&02.05000002,5 |
2003 | &&&&&&&&01078075.&&&&001 078 075 | &&&&&&&&&&024612.&&&&0024 612 | &&&&&&&&&&&&&&02.03000002,3 |
2004 | &&&&&&&&01100262.&&&&001 100 262 | &&&&&&&&&&022187.&&&&0022 187 | &&&&&&&&&&&&&&02.01000002,1 |
2005 | &&&&&&&&01125790.&&&&001 125 790 | &&&&&&&&&&025528.&&&&0025 528 | &&&&&&&&&&&&&&02.03000002,3 |
2006 | &&&&&&&&01175200.&&&&001 175 200 | &&&&&&&&&&049410.&&&&0049 410 | &&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4 |
2007 | &&&&&&&&01227770.&&&&001 227 770 | &&&&&&&&&&052570.&&&&0052 570 | &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5 |
2008 | &&&&&&&&01281581.&&&&001 281 581 | &&&&&&&&&&053811.&&&&0053 811 | &&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4 |
2009 | &&&&&&&&01337965.&&&&001 337 965 | &&&&&&&&&&056384.&&&&0056 384 | &&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4 |
2010 | &&&&&&&&01384929.&&&&001 384 929 | &&&&&&&&&&046964.&&&&0046 964 | &&&&&&&&&&&&&&03.05000003,5 |
2011 | &&&&&&&&01427296.&&&&001 427 296 | &&&&&&&&&&042367.&&&&0042 367 | &&&&&&&&&&&&&&03.01000003,1 |
2012 | &&&&&&&&01473256.&&&&001 473 256 | &&&&&&&&&&045960.&&&&0045 960 | &&&&&&&&&&&&&&03.02000003,2 |
2013 | &&&&&&&&01533493.&&&&001 533 493 | &&&&&&&&&&060237.&&&&0060 237 | &&&&&&&&&&&&&&04.01000004,1 |
2014 | &&&&&&&&01603551.&&&&001 603 551 | &&&&&&&&&&070058.&&&&0070 058 | &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5 |
2015 | &&&&&&&&01676264.&&&&001 676 264 | &&&&&&&&&&072713.&&&&0072 713 | &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5 |
2016 | &&&&&&&&01784497.&&&&001 784 497 | &&&&&&&&&0108233.&&&&00108 233 | &&&&&&&&&&&&&&06.04000006,4 |
2017 | &&&&&&&&01877050.&&&&001 877 050 | &&&&&&&&&&092553.&&&&0092 553 | &&&&&&&&&&&&&&05.01000005,1 |
2018 | &&&&&&&&01955569.&&&&001 955 569 | &&&&&&&&&&078519.&&&&0078 519 | &&&&&&&&&&&&&&04.02000004,2 |
2019 | &&&&&&&&02019733.&&&&002 019 733 | &&&&&&&&&&064164.&&&&0064 164 | &&&&&&&&&&&&&&03.03000003,3 |
Seuraavassa taulukossa on lueteltu ne 22 valtiota, joissa syntyneitä asukkaita Ruotsissa asui eniten vuoden 2019 lopussa. Syyriassa syntyneet ovat Ruotsin suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä.
Syntymämaa | Maassa syntyneitä (31.12.2019)[14] |
---|---|
Syyria | &&&&&&&&&0191530.&&&&00191 530 |
Irak | &&&&&&&&&0146048.&&&&00146 048 |
Suomi | &&&&&&&&&0144561.&&&&00144 561 |
Puola | &&&&&&&&&&093722.&&&&0093 722 |
Iran | &&&&&&&&&&080136.&&&&0080 136 |
Somalia | &&&&&&&&&&070173.&&&&0070 173 |
Jugoslavia | &&&&&&&&&&064349.&&&&0064 349 |
Bosnia ja Hertsegovina | &&&&&&&&&&060012.&&&&0060 012 |
Afganistan | &&&&&&&&&&058780.&&&&0058 780 |
Turkki | &&&&&&&&&&051689.&&&&0051 689 |
Saksa | &&&&&&&&&&051436.&&&&0051 436 |
Eritrea | &&&&&&&&&&045734.&&&&0045 734 |
Thaimaa | &&&&&&&&&&043556.&&&&0043 556 |
Norja | &&&&&&&&&&041578.&&&&0041 578 |
Intia | &&&&&&&&&&040641.&&&&0040 641 |
Tanska | &&&&&&&&&&039457.&&&&0039 457 |
Kiina | &&&&&&&&&&035282.&&&&0035 282 |
Romania | &&&&&&&&&&032294.&&&&0032 294 |
Iso-Britannia | &&&&&&&&&&029979.&&&&0029 979 |
Libanon | &&&&&&&&&&028508.&&&&0028 508 |
Chile | &&&&&&&&&&028025.&&&&0028 025 |
Yhdysvallat | &&&&&&&&&&022802.&&&&0022 802 |
Tuoreimmassa tilastossa Vatikaanivaltio on ainoa maa, jossa syntyneitä henkilöitä ei asu Ruotsissa lainkaan.[14] Saman tilaston perusteella voidaan laskea, että muissa kuin yllä mainituissa maissa tai Ruotsissa syntyneitä oli 619 441 henkeä. Ruotsissa asui Ruotsissa syntyneiden lisäksi 205 eri maassa syntyneitä asukkaita. Syntymämaa ei ollut tiedossa 1 542:llä henkilöllä.
Syntyperä
Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu Ruotsin väestöä syntyperämaan (ruots. ursprungsland) perusteella. Tiedot perustuvat Statistiska centralbyrånin tilastoon vuoden 2019 lopusta.[15] Tilastosta on seuraavaa taulukkoa varten laskettu yhteen:
- kussakin maassa syntyneet (sarake B)
- ne Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista vähintään yksi on syntynyt kyseisessä maassa (sarakkeet D, F, H, J ja L)
Mukaan on otettu vain ne maat, joissa syntyneitä tai heidän jälkeläisiään on vähintään 20 000 henkilöä.
Tilaston maita ei voi laskea yhteen esimerkiksi maanosittain, koska silloin osa henkilöistä tulee laskettua kahteen kertaan. Anguilla ja Vatikaanivaltio ovat ainoat maailman maat, joissa syntyneitä tai heidän jälkeläisiään ei asu Ruotsissa lainkaan.lähde? Tilaston perusteella Ruotsissa on Ruotsin lisäksi 205 eri valtiosta lähtöisin olevia asukkaita.
Syntyperämaa | Henkilöä (31.12.2019)[15] |
---|---|
Suomi | &&&&&&&&&0404742.&&&&00404 742 |
Syyria | &&&&&&&&&0242150.&&&&00242 150 |
Irak | &&&&&&&&&0225780.&&&&00225 780 |
Puola | &&&&&&&&&0141783.&&&&00141 783 |
Jugoslavia | &&&&&&&&&0140225.&&&&00140 225 |
Iran | &&&&&&&&&0121019.&&&&00121 019 |
Norja | &&&&&&&&&0117834.&&&&00117 834 |
Saksa | &&&&&&&&&0116427.&&&&00116 427 |
Somalia | &&&&&&&&&0111014.&&&&00111 014 |
Tanska | &&&&&&&&&0106271.&&&&00106 271 |
Turkki | &&&&&&&&&0104854.&&&&00104 854 |
Bosnia ja Hertsegovina | &&&&&&&&&&094716.&&&&0094 716 |
Afganistan | &&&&&&&&&&071384.&&&&0071 384 |
Libanon | &&&&&&&&&&065453.&&&&0065 453 |
Thaimaa | &&&&&&&&&&063899.&&&&0063 899 |
Eritrea | &&&&&&&&&&061615.&&&&0061 615 |
Chile | &&&&&&&&&&058508.&&&&0058 508 |
Iso-Britannia | &&&&&&&&&&056855.&&&&0056 855 |
Intia | &&&&&&&&&&055862.&&&&0055 862 |
Yhdysvallat | &&&&&&&&&&048736.&&&&0048 736 |
Kiina | &&&&&&&&&&045868.&&&&0045 868 |
Romania | &&&&&&&&&&044400.&&&&0044 400 |
Etiopia | &&&&&&&&&&038655.&&&&0038 655 |
Kreikka | &&&&&&&&&&034354.&&&&0034 354 |
Unkari | &&&&&&&&&&033116.&&&&0033 116 |
Vietnam | &&&&&&&&&&032159.&&&&0032 159 |
Venäjä | &&&&&&&&&&031907.&&&&0031 907 |
Pakistan | &&&&&&&&&&028224.&&&&0028 224 |
Viro | &&&&&&&&&&027027.&&&&0027 027 |
Italia | &&&&&&&&&&026467.&&&&0026 467 |
Filippiinit | &&&&&&&&&&025662.&&&&0025 662 |
Marokko | &&&&&&&&&&024308.&&&&0024 308 |
Espanja | &&&&&&&&&&022760.&&&&0022 760 |
Serbia | &&&&&&&&&&022610.&&&&0022 610 |
Etelä-Korea | &&&&&&&&&&021577.&&&&0021 577 |
Ranska | &&&&&&&&&&021358.&&&&0021 358 |
Alankomaat | &&&&&&&&&&021315.&&&&0021 315 |
Kolumbia | &&&&&&&&&&021123.&&&&0021 123 |
Ulkomaalaistaustaiset
Ruotsin väestöstä 25,5 prosenttia oli vuoden 2019 tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisia. Seuraava taulukko kuvaa ulkomaalaistaustaisten määrän kehitystä vuodesta 2002 alkaen. Ulkomaalaistaustaisia on Ruotsissa 3 415 166 eli 33,1%, kun ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös ne, joiden vanhemmista vain toinen on syntynyt ulkomailla.[4]
Vuosi | Ulkomaalais- taustaisia[16] | Muutos | % |
---|---|---|---|
2002 | &&&&&&&&01358214.&&&&001 358 214 | ||
2003 | &&&&&&&&01393248.&&&&001 393 248 | &&&&&&&&&&035034.&&&&0035 034 | &&&&&&&&&&&&&&02.06000002,6 |
2004 | &&&&&&&&01426293.&&&&001 426 293 | &&&&&&&&&&033045.&&&&0033 045 | &&&&&&&&&&&&&&02.04000002,4 |
2005 | &&&&&&&&01463358.&&&&001 463 358 | &&&&&&&&&&037065.&&&&0037 065 | &&&&&&&&&&&&&&02.06000002,6 |
2006 | &&&&&&&&01526177.&&&&001 526 177 | &&&&&&&&&&062819.&&&&0062 819 | &&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3 |
2007 | &&&&&&&&01592376.&&&&001 592 376 | &&&&&&&&&&066199.&&&&0066 199 | &&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3 |
2008 | &&&&&&&&01661003.&&&&001 661 003 | &&&&&&&&&&068627.&&&&0068 627 | &&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3 |
2009 | &&&&&&&&01733913.&&&&001 733 913 | &&&&&&&&&&072910.&&&&0072 910 | &&&&&&&&&&&&&&04.04000004,4 |
2010 | &&&&&&&&01797889.&&&&001 797 889 | &&&&&&&&&&063976.&&&&0063 976 | &&&&&&&&&&&&&&03.07000003,7 |
2011 | &&&&&&&&01857549.&&&&001 857 549 | &&&&&&&&&&059660.&&&&0059 660 | &&&&&&&&&&&&&&03.03000003,3 |
2012 | &&&&&&&&01921992.&&&&001 921 992 | &&&&&&&&&&064443.&&&&0064 443 | &&&&&&&&&&&&&&03.05000003,5 |
2013 | &&&&&&&&02001190.&&&&002 001 190 | &&&&&&&&&&079198.&&&&0079 198 | &&&&&&&&&&&&&&04.01000004,1 |
2014 | &&&&&&&&02092206.&&&&002 092 206 | &&&&&&&&&&091016.&&&&0091 016 | &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5 |
2015 | &&&&&&&&02187020.&&&&002 187 020 | &&&&&&&&&&094814.&&&&0094 814 | &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5 |
2016 | &&&&&&&&02320302.&&&&002 320 302 | &&&&&&&&&0133282.&&&&00133 282 | &&&&&&&&&&&&&&06.01000006,1 |
2017 | &&&&&&&&02439007.&&&&002 439 007 | &&&&&&&&&0118705.&&&&00118 705 | &&&&&&&&&&&&&&05.01000005,1 |
2018 | &&&&&&&&02543420.&&&&002 543 420 | &&&&&&&&&0104413.&&&&00104 413 | &&&&&&&&&&&&&&04.03000004,3 |
2019 | &&&&&&&&02634967.&&&&002 634 967 | &&&&&&&&&&091547.&&&&0091 547 | &&&&&&&&&&&&&&03.06000003,6 |
Ruotsalaistaustaisten määrän kehitystä samalla aikavälillä kuvaa puolestaan seuraava tilasto.
Vuosi | Ruotsalais- taustaisia[16] | Muutos | % |
---|---|---|---|
2002 | &&&&&&&&07582574.&&&&007 582 574 | ||
2003 | &&&&&&&&07582422.&&&&007 582 422 | 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”.–152 | &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 |
2004 | &&&&&&&&07585099.&&&&007 585 099 | &&&&&&&&&&&02677.&&&&002 677 | &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 |
2005 | &&&&&&&&07584394.&&&&007 584 394 | 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”.–705 | &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 |
2006 | &&&&&&&&07587080.&&&&007 587 080 | &&&&&&&&&&&02686.&&&&002 686 | &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 |
2007 | &&&&&&&&07590551.&&&&007 590 551 | &&&&&&&&&&&03471.&&&&003 471 | &&&&&&&&&&&&&&00.010000000,0 |
2008 | &&&&&&&&07595344.&&&&007 595 344 | &&&&&&&&&&&04793.&&&&004 793 | &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1 |
2009 | &&&&&&&&07606769.&&&&007 606 769 | &&&&&&&&&&011425.&&&&0011 425 | &&&&&&&&&&&&&&00.02000000,2 |
2010 | &&&&&&&&07617681.&&&&007 617 681 | &&&&&&&&&&010912.&&&&0010 912 | &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1 |
2011 | &&&&&&&&07625306.&&&&007 625 306 | &&&&&&&&&&&07625.&&&&007 625 | &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1 |
2012 | &&&&&&&&07633901.&&&&007 633 901 | &&&&&&&&&&&08595.&&&&008 595 | &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1 |
2013 | &&&&&&&&07643674.&&&&007 643 674 | &&&&&&&&&&&09773.&&&&009 773 | &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1 |
2014 | &&&&&&&&07655149.&&&&007 655 149 | &&&&&&&&&&011475.&&&&0011 475 | &&&&&&&&&&&&&&00.02000000,2 |
2015 | &&&&&&&&07663997.&&&&007 663 997 | &&&&&&&&&&&08848.&&&&008 848 | &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1 |
2016 | &&&&&&&&07674851.&&&&007 674 851 | &&&&&&&&&&010854.&&&&0010 854 | &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1 |
2017 | &&&&&&&&07681235.&&&&007 681 235 | &&&&&&&&&&&06384.&&&&006 384 | &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1 |
2018 | &&&&&&&&07686765.&&&&007 686 765 | &&&&&&&&&&&05530.&&&&005 530 | &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1 |
2019 | &&&&&&&&07692622.&&&&007 692 622 | &&&&&&&&&&&05857.&&&&005 857 | &&&&&&&&&&&&&&00.01000000,1 |
Uskonto
- Pääartikkeli: Ruotsin kirkko
Vuonna 2019 Ruotsin kirkkoon kuului 56,4 prosenttia ruotsalaisista.[17]
Äidinkieli
- Pääartikkeli: Ruotsin kieli
- Pääartikkeli: Ruotsin kielipolitiikka
Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että viralliseksi kieleksi. Suurin vähemmistökieli on suomi. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa.[18] Vuonna 2010 uudistettu kielilaki toi suomen vähemmistökieleksi 18 kuntaan Keski- ja Etelä-Ruotsissa, ja helmikuussa 2011 vielä viiteen muuhun kuntaan.[19] Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.[18]
Ruotsin kielellä on paljon toisistaan eroavia murteita.[20] Yleiskielen oikeinkirjoitukseen on vaikuttanut Vadstenan luostarista 1400-luvulta alkanut perinne. Tarve puhutun kielen yhtenäistämiseen tuli kansakoulun leviämisen myötä, ja silloin suosittiin Tukholman lähiympäristön kieltä.[21]
Lähteet
- ↑ Statistiska Centralbyrån: Folkmängd och förändringstal efter typ av nyckeltal, tabellinnehåll och månad SCB.SE. Joulukuu 2022. Viitattu 3.5.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkningsutveckling; födda, döda, in- och utvandring, gifta, skilda 1749 - 2011 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängden efter region, civilstånd och kön. År 1968-2019 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd och landareal i och utanför tätorter, efter region. Vart femte år 2005 - 2018 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 24.10.2019. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.05.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd och landareal i tätorter, per tätort. Vart femte år 1960 - 2019 24.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010, korrigerad 2012-10-15 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2012 20.2.2013. Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Befolkningsstatistik i sammandrag 1960-2011 22.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__BE__BE0101__BE0101A/BefolkningR1860/table/tableViewLayout1/
- ↑ http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__BE__BE0101__BE0101F/UtlmedbR/
- ↑ a b Utländska medborgare i riket efter medborgarskapsland, ålder och kön. År 1973-2019 19.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Utrikes födda i riket efter födelseland, ålder och kön. År 2000-2019 20.2.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning efter födelseland och ursprungsland 31 december 2019 (XLS) 19.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (grov indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002-2019 19.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Svenska kyrkan i siffror Svenska kyrkan
- ↑ a b Ruotsin kieli ja tiedotusvälineet (Arkistoitu – Internet Archive) Norden
- ↑ Språksituationen i Sverige 2010 (s.10) sprakradet.se. Arkistoitu 24.5.2011. Viitattu 10.12.2011. (ruotsiksi)
- ↑ 1000 Svenska dialekter idag ! SweDia 2000
- ↑ Har dialekterna utvecklats ur rikssvenskan? De svenska dialekternas fonetik och fonologi år 2000. Viitattu 8.12.2011. (ruotsiksi)
Kirjallisuutta
- Wastenson, Leif; Öberg, Sture ja Springfeldt, Peter: Sveriges nationaltlas. Befolkningen. Stockholm: Sveriges nationalatlas, 1997. ISBN 91-87760-41-X.
- Edlund, Lars-Erik: Språken i Sverige: Presentation av en språklig atlas. Årsbok 2011. Stockholm: Kungliga Vitterhetsakademien, 2011. ISBN 978-91-7402-406-7. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
- Statistiska centralbyrån: Regionala indelningar (ruotsiksi) (Ruotsin aluejaotukset)
- Statistiska centralbyrån: Befolkningsstatistik (ruotsiksi) (tuoreita väestötilastoja)
- Statistiska centralbyrån: Befolkningsstatistik 1911-2001 (ruotsiksi) (historiallisia väestötilastoja)
- Statistiska centralbyrån: Folk- och bostadsräkningarna 1860-1990 (ruotsiksi) (väestönlaskennat 1860–1990)
- Migrationsverket: Statistik (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)