Rapakivenjärvi

Rapakivenjärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Kymenlaakso
Kunnat	Kouvola (Anjalankoski) ja Kotka
Koordinaatit	60°38′20″N, 26°52′14″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Kymijoen alaosan alue (14.11)
Laskujoki	Rapakivenjoki Kymijokeen [1]
Järvinumero	14.111.1.022
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	21,7 m [1]
Pituus	340 m [1]
Leveys	280 m [1]
Rantaviiva	2,372 km [2]
Pinta-ala	38,31 ha [2]
Saaria	ei saaria [1]
Rapakivenjärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Rapakivenjärvi ^[1][2] on Kymenlaaksossa, Kouvolan ja Kotkan rajalla sijaitseva järvi. Järvi ja sitä ympäröivä suo ovat mukana ehdokkaana luonnonsuojelualueeksi.^[1][2] Järvi sijaitsee Inkeroisista hieman Kotkaan päin.

Maantietoa

Järven pinta-ala on 38 hehtaaria, sen avoveden alue on 350 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Entisen järven suuruinen kosteikko on 900 metriä pitkä ja 600 metriä leveä. Se on autio kosteikko, jolla ei ole kartan mukaan saaria. Järven rantaviivan pituus on 2,4 kilometriä ja sen rannat ovat 100–400 metriä leveää avosuota. Lähimmät tiet liittyvät läheisiin peltoviljelmiin. Suon eteläpuolen ylittää Kotkan ja Kouvolan välinen kuntaraja.^[1][3][4]

Luontoarvoja

Järvi ja sitä ympäröivät suoalueet ovat mukana Natura 2000- ohjelmassa (52 hehtaaria, FI0401004) ehdokkaana suojelualueeksi, mutta suojelualueella ei ole vielä lainsuojaa. Alue on linnustollisesti hyvin monipuolinen, sillä se sopii hyvin sekä vesilinnuille että kahlaajille. Järven keskellä on pieni avovesialue, jota reunustaa myrkkykeison, piukkasaran ja luhtakastikan muodostamat kasvustot. Näiden ympärillä on osmankäämin, pullosaran, kurjenjalan ja piurun kasvustoja. Rantapuusto on valtaosin hieskoivikkoa ja varsinkin etelä- ja kaakkoisrannoilla on runsaasti lahopuuta. Alueen kasviharvinaisuuksia ovat juurtokaisla, jonka esiintymä on Etelä-Suomen laajin, sekä piuru ja nuokkurusokki.^[5]

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kymijoen alaosan alueella (14.11), jonka Kymijoen suuhaarojen alueeseen (14.111) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 21,7 metriä mpy. Siihen on johdettu viereisen Rapajärvensuon ojat ja etelästä ojitetun Nälkäsuon johto-ojat. Järven laskujoki Rapakivenjoki lähtee sen länsirannasta ja se muuttuu edempänä Koskuenjoeksi ja myöhemmin Vuorenjoeksi, kunnes se laskee Takajoen laajentumaan Halkolanlahteen. Takajoki yhtyy Kymijokeen Hirvenmäen kohdalla.^[1][3]

Historiaa

Viimeisen jääkauden jälkeen Kymijoella oli laskuhaara, joka kulki Rapakivenjärven ja nykyisen Nummenjoen kautta mereen. Jokiyhteyden on katkaissut maankohoaminen, jolloin joki on siirtynyt virtaamaan lännemmäksi ^[6]. Vaikka Kymijoki virtaa nykyään lännempänä, on se vielä viime vuosisatoina virrannut, korkeiden kevättulvien ylitettyä vedenjakajan, myös tätä entistä reittiä myöten mereen Kaarniemenlahdessa.^[3]

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 oli järvessä ilmeisesti enemmän vettä kuin nykyään. Se on piirretty karttaan järveksi, jonka koko vastaa pikemminkin nykyistä kosteikkoa kuin sen avoveden suuruutta. Laserkeilauskuvissa saattaa vieläkin erottaa menneisyyden tapahtumia entisen jokiuoman leveydestä, joka on nykyistä uomaa paljon leveämpi. Entisen jokiuoman pohjalla kulkee uusi, ehkäpä 1960-luvulla viimeisen kerran, perattu lasku-uoma Rapakivenjoki ^[5]. Se yhtyy nykyään tukittuun Suurijokeen, joka virtasi Koskuenjoen kautta takaisin Kymijokeen.^[7][8][9]

Vuoden 1967 peruskartassa järven pohjois- ja eteläpuolella oli tulvavyöhykkeen ulopuolella peltomaata. Niiden läpi oli johdettu muutama vesioja järveen. Ojat toivat myös eteläiseltä Nälkäsuolta hieman vettä. Suota oli silloin alettu ojittamaan ja vuoden 1980 kartatssa ojia oli Nälkäsuolla tiheästi. Myös luoteipuolen Rapajärvensuo oli ojitettu. Puolet Järvenniityn pelloista on metsitetty uudelleen.^[10][11][12]

Katso myös

• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista

Lähteet