Pyykkiranta
Pyykkiranta | |
---|---|
Nimi | Pyykkiranta |
Tekijä | Eero Järnefelt |
Valmistumisvuosi | |
Taiteenlaji | Maalaustaide |
Teostyyppi | Maalaus |
Materiaali | Öljyväri ja kangas (maalauspohja) |
Korkeus | 104 cm |
Leveys | 134 cm |
Kokoelma | yksityiskokoelma |
Sijainti | ei ilmoiteta |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Fantastinen realismi
Fotorealismi
Inhorealismi
Kapitalistinen realismi
Maaginen realismi
Naturalismi (taide)
Neorealismi
Sosialistinen realismi
Surrealismi
Uusi realismi
Yhteiskunnallinen realismi
Akka ja kissa
Démasquée
Femme nue couchée
Kivenhakkaajat
Le Sommeil
Maailman alkuperä
Poika ja varis
Pyykkiranta
Raatajat rahanalaiset
Tanssiaiskengät
Toipilas
Wolgastin satamassa 15. kesäkuuta 1633
Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille
Pyykkiranta on Eero Järnefeltin maalaama, vuonna 1889 valmistunut Suomen taiteen kultakauden öljymaalaus.[1] Se on maalattu Kolhon kylässä nykyisessä Mänttä-Vilppulassa.
Maalauksessa on kaksi naista, jotka pesevät pyykkiä saaressa järven rannalla. Järven toisella rannalla on taloryhmä. Pyykinpesijä on Anna-Liisa Ala-Kolho. Leskeksi jääneellä Ala-Kolholla oli kolme lasta elätettävänään.[2] Pauliina Laitinen-Laihon mukaan pesijätär oli Järnefeltien palvelijatar Aurora, ja Kolhon talon piika Anna-Liisa keittää padassa vettä.[1] Ida Wilhelmiina Roini kertoo Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 1934 olleensa nuoruudessaan mallina teosta maalattaessa.[3] Teoksesta on vähitellen tullut yksi Eero Järnefeltin tärkeimmistä maalauksista. Pyykkiranta on ollut esillä useissa näyttelyissä sekä mainittu monissa julkaisuissa.
Myynnit
Maalaus myytiin vuonna 2007 huutokaupassa 630 000 eurolla ahvenanmaalaisen liikemiehen Anders Wiklöfin kokoelmaan. Summa oli tuolloin kolmanneksi suurin suomalaisesta teoksesta maksettu[2], mutta vuoden 2009 tietojen mukaan maalaus oli kahdeksanneksi kallein suomalainen taideteos.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Laitinen-Laiho, Pauliina: Taide & Antiikki. Taloustaito, 2009, nro 5, s. 23.
- ↑ a b Ilkka Malmberg: Isännät ja rengit. Helsingin Sanomat/Kuukausliite, 2009, nro Toukokuu, s. 37, 38.
- ↑ 20.1.1934 Suomen Kuvalehti no 4, s. 7 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 26.5.2022.