Oracle Database : Historia, Ominaisuudet, Järjestelmätuki, Triviaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Oracle Database

Oracle Database

Kehittäjä	Oracle Corporation
Kehityshistoria
Ensijulkaisu	1979
Tiedot
Ohjelmistotyyppi	tietokannan hallintajärjestelmä
Lisenssi	omisteinen ohjelmisto
Aiheesta muualla
Verkkosivusto
Infobox OK

Oracle Database (usein lyhyesti Oracle) on tietokannan hallintajärjestelmä relaatiotietokannoille, jota kehittää Oracle Corporation.

Historia

Ohjelmiston ensimmäinen julkaistu versio oli Oracle V2 (1979), joka oli ensimmäinen kaupallisesti saatava relaatiotietokannan hallintajärjestelmä.^[1] Versiota 1 ei koskaan julkaistu, vaan markkinointikikkana ensimmäinen versio oli 2 koska Larry Ellison uskoi, että kukaan ei ostaisi versiota 1.^[1]

Ominaisuudet

Oraclen tietokanta tallettaa datan loogisesti taulualueisiin (tablespace) ja fyysisesti tiedostoihin. Taulualueilla voi olla erilaisia lohkoja (segments), esimerkiksi indeksilohkoja ja datalohkoja. Segmentit puolestaan koostuvat ilmenemistä (extents). Ilmenemät ryhmitellään yhtenevien datablokkien perusteella. Datablokki on tiedon talletuksen perusyksikkö. Fyysisellä tasolla tiedostot muodostuvat yhdestä tai useammasta datablokista, missä blokkikoko voi vaihdella. Oracle hallinnoi kaikkea talletettua tietoa sen tiedon avulla, joka on talletettu systeemitaulualueelle.

Tietokantaan voi tallentaa myös funktioita, ja ne voidaan suorittaa tietokantaohjelmiston sisällä. Funktiot kirjoitetaan SQL-, PL/SQL- tai Java-ohjelmointikielellä.

Järjestelmätuki

Oracle Database 12c -versiota tuetaan seuraavilla alustoilla:

Linux: x86-64
Microsoft Windows: x86-64,
Oracle Solaris: SPARC, x86-64
IBM AIX: Power-arkkitehtuuri
IBM Linux z Systems
HP-UX: Itanium

Aiemmin tuettuina ovat olleet myös muun muassa OpenVMS ja DEC Alpha.

Vuonna 2023 tuettuihin suoritinarkkitehtuureihin on lisätty ARM.^[2]

Triviaa

Perinteisesti Oracle-tietokannan esimerkkikäyttäjä on scott ja salasana tiger. Bruce Scott oli yksi Ellisonin perustajakumppaneista ja Tiger hänen kissansa.^[3]

Lähteet

↑ ^a ^b ORACLE V2 cs-exhibitions.uni-klu.ac.at. Viitattu 12.3.2020. (englanniksi)
↑ Simon Sharwood: Oracle certifies its database for Arm architecture on-prem and in cloud theregister.com. 29.6.2023. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
↑ Oracle FAQ: General Questions