Nummitatti
| Nummitatti | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Boletales |
| Heimo: | Suillaceae |
| Suku: | Tahmatatit Suillus |
| Laji: | bovinus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Suillus bovinus | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Nummitatti (Suillus bovinus) on syötäväksi kelpaava sieni.
Koko ja ulkonäkö
Nummitatin lakki on 3–12 cm leveä ja muodoltaan kupera. Väriltään se on ruskeankellertävä, usein punertava. Lakin pinta on märkänä limainen, muuten aivan kiiltävän sileä. Sienen kellanvalkoinen malto on pehmeää, joustavaa ja sitkeää. Hyvänä lajituntomerkkinä on, etteivät pillikerroksen kaikki pillit ole yhtä pitkiä. Siten osittain johteinen pillikerros antaa epätasaisen vaikutelman. Väriltään pillistö on harmahtavan keltainen ja kulmikkaat pillit ovat väljäaukkoisia.[3]
Nummitatin jalka on myös sileäpintainen ja pitkä, väriltään se on lakin kaltainen. Muodoltaan jalka on usein käyrä. Nummitatin maku on hyvin mieto, eikä siinä ole juurikaan havaittavaa tuoksua.[3]
Samankaltaiset lajit
Nummitatin voi usein helposti sekoittaa kangastattiin (Suillus variegatus), josta sen kuitenkin erottaa pillien muodon avulla. Myös ruskotatti (Boletus badius) ja samettitatti (Boletus subtomentosus) voivat myös joskus muistuttaa nummitattia.[3]
Kasvuaika ja -paikka
Nummitatin kasvuaika on elokuusta lokakuun loppuun. Sientä tavataan männyn seuralaisena kuivissa, hiekkapitoisissa kangasmetsissä sekä kalliojäkäliköissä ja sammaleisissa kallion painanteissa.[3] Se muodostaa usein tiheitä, jalan tyveltä yhteenkasvaneita ryhmiä, usein yhdessä punanuljaskan (Gomphidius roseus) kanssa.[4] Ryhmässä kasvaessaan nummitattien lakit usein peittävät toisensa. Sieni on hyvin yleinen koko maassa. Sen pillit ovat kulmikkaat, kerrotut.[3]
Käyttö ravinnoksi
Nummitatti on satoisa ja hyvä ruokasieni. Keitettäessä se muuttuu punertavaksi. Kenties makunsa vuoksi nummitattia ei aina pidetäkään kangas- ja voitatin veroisena. Nummitatti sopii kuitenkin hyvin erilaisten muhennosten ja kastikkeiden raaka-aineeksi.[3]
Lähteet
- ↑ Dahlberg, A.: Suillus bovinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 31.8.2008
- ↑ a b c d e f Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 71. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0.
- ↑ Tauno Ulvinen (toim): Suursieniopas, s. 52. Suomen Sieniseura, 1976. ISBN 951-95362-0-5.
Aiheesta muualla
Wikikirjaston Sienikirjassa on aihe:
Nummitatti
- Luontoportti: Nummitatti Suillus bovinus
- Laji.fi: nummitatti (Suillus bovinus)
- Luonnossa.org: Nummitatti (Suillus bovinus) (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||
