Nenäinniemi

Nenäinniemi
Kaupunki	Jyväskylä
Suuralue	Kuokkala
Kaupunginosa nro	26
Väkiluku	2 196 (2020)
Osa-alueet	Pohjanlahti, Maso, Kuivaniemi, Huhtalahti, Naattia, Salmenkivi
Infobox OK

Nenäinniemi on kaupunginosa Jyväskylässä ja osa Kuokkalan suuraluetta. Se sijaitsee Päijänteen Pohjanlahden ja Hämeenlahden rannalla. Sen väkiluku oli 2 196 joulukuussa 2020.^[1]

Nenäinniemi on omakotitalovaltaista aluetta, mutta siellä on myös kerros- ja rivitaloja. Osa alueen kadunnimistä on nimetty niiden Hämeen pitäjien mukaan, joista ensimmäiset Jyväskylän seudun asukkaat tulivat (Pälkäne, Hauho, Alvettula, Sääksmäki ja Tuulos).^[2][3] Kaupunginosassa on samanniminen niemi.

Nenäinniemi asutettiin melko myöhään; vuoden 1845 pitäjänkartan mukaan niemellä ei ollut yhtäkään taloa.^[4] Pieniä Korttajärvelle eli Puuppolaan kuuluneita vesijättömaita lukuun ottamatta niemi kuului Jyväskylän rekisterikylään. Nykyinen Tikan lähellä oleva Pohjanlahden pienalue puolestaan kuului Keljon kylään.^[5][6] Isossajaossa Nenäinniemi jaettiin nykyisen Kuokkalan alueen kantatalojen kesken siten, että länsiosa tuli kuulumaan Kekkolalle, itäosa Kuokkalalle ja Naattiansaari Survolle.^[7]

Alueen vanhimmat talot olivat Naattia, Maso ja Kuivaniemi.^[8][9] Vuonna 1923 Toivo Salonen osti Naattian talon ja piti Naattiansaarella pientä teurastamoa.^[10] Vuonna 1948 niemeen perustettiin vielä Vaskon ja Pönkälän talot Sortavalan maalaiskunnasta Nenäinniemeen sijoitetuille evakoille.^[11] 1950-luvulla Tikan koulun lähelle, Pohjanlahden päähän syntyi Pohjanperäksi kutsuttu asuinalue.^[12]

Nenäinniemen jätevesipuhdistamo perustettiin vuonna 1973.^[13] Ensimmäiset asemakaavat Nenäinniemelle laadittiin 1980-luvulla.^[14]

Nenäinniemessä toimi vuoteen 2010 asti 30 henkeä työllistänyt Fazerin Jyväskylän leipomo.^[15] Fazer oli kymmenen vuotta aikaisemmin ostanut leipomon itselleen Ruthin leipomo Oy:ltä. Fazerin vetäytyessä rakennuksesta vanha omistaja päätti palata tiloihin ja leipomon toiminta jatkui yrittäjävetoisena Ruthin leipomon nimellä.^[16] Nenäinniemessä on myös melontaseura Melanvilauttajat ry:n tukikohta.

Nenäinniemen nimi viittaa niemen moniin "neniin" eli pienempiin niemiin. Nientä on aikaisemmin kutsuttu myös Hämeenniemeksi, joka on samaa perua kuin läheisen Hämeenlahden nimi.^[6] Ennen kaupunginosien ja asuinalueiden nimien virallistamista 1980-luvun yleiskaavan laatimisen yhteydessä Nenäinniemestä käytettiin myös nimitystä Nenäniemi tai jopa Nenyenniemi.^[17]

• Seppo Lähteenmäki: Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9. teoksen tiedot Finnassa.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nenäinniemi.