Naarvajärvi

Naarvajärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa‎
Kunnat	Vesilahti
Koordinaatit	61°16′45″N, 23°23′37″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Pyhäjärven alue‎ (35.21)
Laskuoja	Naarvajärvenoja [1]
Järvinumero	35.218.1.005
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	100,7 m [1]
Rantaviiva	4,231 km [2]
Pinta-ala	0,43371 km² [2]
Tilavuus	0,000733 km³ [3]
Suurin syvyys	4,4 m [3]
Valuma-alue	4,6 km² [3]
Naarvajärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Naarvajärvi ^[2][1] eli Narvajärvi on Pirkanmaalla Vesilahden Latomaalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Naarvajärvi on osa Naarvanjoen valuma-aluetta.^[2][1]

Järvi on 1,1 kilometriä pitkä, 900 metriä leveä ja sen pinta-ala on 43 hehtaaria. Järven lähiympäristössä on puolet peltomaata ja loput metsää. Suota esiintyy vain paikoitellen. Järveen laskee joitakin ojia. Järvenpään lahteen laskee etelästä metsäoja, länsipuoleln pelloilta tulee järveen asti pari ojaa ja sekä lepolahteen että Kiilosenlahteen laskevat kaksi pitkää metsä- ja suo-ojaa. Kiilosenlahden länsipäähän laskee Kiilojärven laskuoja, jonka mukana tulee peltojen ja suon kuivatusvesiä. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 217 vuorokautta. Järven rantaviivan pituus on 4,2 kilometriä. Rantojen läheisyydessä on viisi maatilaa ja lähes kaksikymmentä vapaa-ajan asuntoa. Rannat ovat heinittyneitä ja Järvenpään lahti ja järven luusu alkaavat kasvaa umpeen. Länsirannassa onkin suoritettu pohjan ruoppausta.^[2][1][4]

Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1986, 1996, 200, 2001, 2002 ja 2009. Vedenväri on ruskea, mikä johtuu veteen liuenneesta humuksesta. Väriluku oli talvella 200 mg Pt/l ja kesällä 100 mg Pt/l. Näkösyvyys oli vuonna 2009 1,0–1,8 metriä, mikä vastaa muitakin tummaveteisiä järviä. Vesi on lievästi sameaa. Veden happamuustaso oli lievästi hapan ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä. Alkaliteetti oli 0,29–0,30 millimoolia litrassa vettä (mmol/l). Järvi on matala, jolloin lämpötilakerrostuminen ei ole kesäisin niin jyrkkää kuin talvella jääkannen alla. Tästä huolimatta on havaittu mittauksissa, että kevään tai syksyn täyskierto ei ole ollut täydellistä. Alusveteen on jäänyt jäljelle osa edellisen vuodenajan vedestä ja siksi sen happipitoisuus on joskus laskenut alhaiseksi. Järven happitilanne oli vuoden 2009 lopputalvesta heikko. Pohjan lähellä vesi oli hapetonta ja metrin syvyydessäkin happisaturaatio oli ainoastaan 17%. Hapettomuus aiheutti sisäistä kuormitusta, koska pohjan sedimentteihin laskeutuneet ravinteet alkoivat liueta takaisin veteen. Veden fosforipitoisuus oli 130 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l). Saman vuoden loppukesänä happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli vain lievästi lämpötilakerrostunut, mutta silti pohjan lähellä oli lähes hapeton kerros. Sisäistä kuormitusta ei kuitenkaan havaittu. Järven ravinnetaso saavutti talvella rehevien järvien tason, mutta palasi kesällä lievästi rehevien järvien tasolle. Kesällä havaittiin levää, joka ei kuitenkaan kukkinut voimakkaasti. Vuoden 200 ruoppaukset ovat vaikuttaneet sen vuoden tuloksiin voimakkaasti. Järven virkistyskelpotus luokitellaan tyydyttäväksi.^[3]

Vuosina 1855−1856 kootussa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Narvajärvi”. Kartassa itse järvi vaikuttaa autiolta, mutta sen laskuojan varrella sijaitsi kolme torppaa ja Pöyhölän kylässä oli ojassa meritty mylly.^[5]

Vuoden 1959 peruskartassa järven nimi kirjoitettiin Narvajärvi. Järven länsiranta oli kokonaan peltomaata ja muuallakin sitä oli muutamissa kohdissa. Lännen pelloilta laski järveen kaksi ojaa, idän metsistä kaksi ojaa ja etelästä Kiilojärven laskuojan mukana kaksi pelto-ojaa. Järven lähiympäristössä oli kuusi maatilaa. Vuoden 1980 kartassa rantaan asti ulottuvien peltonen määrä väheni ja rannoille oli rakennettu yhdeksän vapaa-ajan asuntoa. Kekkerinmäen peltojen metsittäminen vähensi järveen kohdistuvaa kuormitusta hieman. Nykyään on peltojen ojitusta järkeistetty.^[1][6][7]