Massiäyriäiset

Massiäyriäiset
Kaspianmassiainen (Hemimysis anomala)
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso:	Äyriäiset Crustacea
Luokka:	Kuoriäyriäiset Malacostraca
Lahko:	Massiäyriäiset Mysida Haworth, 1825
Heimot
Massiaiset Mysidae Petalophthalmidae
Katso myös
Massiäyriäiset Wikispeciesissä Massiäyriäiset Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Massiäyriäiset (Mysida) ovat pieniä, yleensä alle parisenttisiä, katkarapua muistuttavia läpikuultavia äyriäisiä. Kuoriäyriäisiin kuuluvalle massiäyriäisten lahkolle on ominaista suora yksilönkehitys, jossa ei ole erillistä toukkavaihetta. Massiäyriäisten aiempi nimitys oli halkoisjalkaiset.

Ruumiinrakenne

Massiäyriäisten nimi viittaa naaraan keskiruumiin raajojen välissä olevaan silmiinpistävään, massimaiseen hautomataskuun (marsupio), jossa poikaset kehittyvät munista suoraan aikuisen kaltaisiksi äyriäisiksi.

Massiäyriäisillä on verkkosilmät, jotka ovat useimmiten ulkonevien tappien päässä kuten ravuilla tai katkaravuilla. Massiäyriäisten päätä ja keskiruumista myös peittää selkäkilpi (carapax); takaruumis on lihaksikas ja se päättyy uropodien ja päättökilven (telson) muodostamaan pyrstöviuhkaan. Keskiruumiin jalat ovat kaksihaaraisia (halkoisjalat); tuntosarvet ovat usein kaksihaaraiset.^[1]

Monimuotoisuus

Massiäyriäisiä tunnetaan noin tuhat lajia, joista valtaosa on merieläimiä. Nykyinen massiäyriäisten lahko käsittää kaksi heimoa. Valtaosa, yli 95 % kaikista lajeista ja kaikki Suomen lajit kuuluvat Mysidae-heimoon (massiaiset), Petalophthalmidae-heimossa on vain 44 lajia.^[2] Kaksi muuta heimoa on hiljattain erotettu omaksi lahkokseen Stygiomysida.^[3]

Sisävesien massiaäyriäisistä merkittävä on Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan järvissä elävä jäännemassiaisten lajiryhmä, johon kuuluu järvien ja Itämeren ravintoverkossa tärkeitä lajeja (mm. jäännemassiainen Mysis relicta).^[4] Jotkin Mustan- ja Kaspianmeren alueen äyriäiset taas ovat hiljattain levittäytyneet tulokaslajeina Euroopan ja Pohjois-Amerikan sisävesiin. Itämereen ja Suomenkin rannikolle on levinnyt kaspianmassiainen.^[5]

Suomen massiäyriäiset

Suomesta tunnetaan kahdeksan massiäyriäislajia, joista seitsemän elää Itämeressä, kaksi järvissä.

Mysis-suvun neljä lajia ovat ulappavyöhykkeen eläimiä, jotka elävät osin planktisesti syvän veden alueella sekä meressä että järvissä. Ne lisääntyvät talvisin. Praunus-suvun lajit taas elävät Itämeren kalliorantojen levävyöhykkeessä. Hietamassiainen Neomysis integer liikkuu suurina parvina matalassa vedessä esimerkiksi hiekkapohjilla. Massiaisten elinikä vaihtelee yhdestä kahteen vuoteen.^[6]

Lajit

kaspianmassiainen Hemimysis anomala
merimassiainen Mysis mixta
jäännemassiainen Mysis relicta
ulappamassiainen Mysis salemaai
arktismassiainen Mysis segerstralei
hietamassiainen Neomysis integer
rantamassiainen Praunus flexuosus
tyrskymassiainen Praunua inermis

Käyttö

Massiäyriäisiä myydään akvaariokalojen ruoaksi. Tällöin niistä usein käytetään nimitystä Mysis, lajista riippumatta.^[7]

Lähteet

↑ Malacostraca – Kuoriäyriäiset^{[vanhentunut linkki]} Vieraslajiopas (s.30)
↑ Petalophthalmidae World Register of Marine Species
↑ Stygiomysida World Register of Marine Species
↑ Audzijonyte A (2006) Diversity and zoogeography of continental mysid crustaceans. Helsingin yliopisto.
↑ Väinölä R (2019) Kaspianmassiainen Hemimysis anomala Vieraslajiportaali vieraslajit.fi
↑ Viitasalo M, Kostamo K, Hallanaro E, Viljamaa W, Kiviluoto S, Ekebom J, Blankett P: ”Avomeren mystiset massiaiset, Rannikon tappisilmäiset uimarit”, Meren aarteet, s. 244, 336-337. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-495-435-8.
↑ Mysis Tuoreruoat Akvaariokeskus