Liberaali Lyngenin suunta

Osa artikkelisarjaa
Lestadiolaisuus
Henkilöitä 1800-luku Lapin Maria Lars Levi Laestadius Juhani Raattamaa Mathilda Fogman Pietari Hanhivaara Karl Abiel Heikel Erkki Antti Juhonpieti Aatu Laitinen Pietari Antti Pietarinpoika Nutti Heikki Niilonpoika Unga Pietari Antinpoika Vasara 1900-luku Väinö Havas Oskari Jussila Toivo Korpela Hannes Leinonen Kalle Lohi Erkki Reinikainen Uuras Saarnivaara Leonard Pietari Tapaninen
Suunnat Länsilestadiolaisuus Esikoislestadiolaisuus Leeviläisyys Steeniläisyys Itälestadiolaisuus Elämänsanalaisuus Erikiinit Gundersenilaisuus Kontiolaisuus Kvaenangenilaisuus Rauhansanalaisuus Leskisläisyys Vanhoillislestadiolaisuus Sillanpääläisyys Uuserikiinit Uusheräys Muut suunnat
Tilaisuudet Suviseurat Opistoseurat Juhannusseurat Suvijuhlat Kesäseurat
Media Päivämies Rauhan sana Rauhan Side Lähettäjä
Kulttuuri Hengelliset laulut Siionin laulut Siionin matkalaulut
Lisää aiheesta Lestadiolaisuuteen liittyvät kiistat Vanhoillislestadiolaisuuden kritiikki
n k m

Uuserikiinit eli vaikeammin ilmaistuna "liberaali Lyngenin suunta" on lähinnä Norjassa Lyngenin seudulla toimiva lestadiolaisuuden haara. Uuserikiinit erkanivat erikiinien pääuomasta noin vuonna 1992. Haarasta on käytetty myös nimeä liberaali Yykeän suunta. ^[1]

Erikiinit saivat alkunsa vuonna 1910 erkaantumalla vanhoillislestadiolaisista Erik Johnsenin johdolla. Erikiinit jakaantuivat vuonna 1992 kahteen haaraan, joista pääuomaa kutsutaan tämän hajaannuksen jälkeen vanhaerikiineiksi (muilta nimiltään konservatiiviseksi Yykeän suunnaksi tai konservatiiviseksi Lyngenin suunnaksi). ^{[2] [1]}

Uuserikiinejä kutsutaan norjankielessä nimityksellä "Den Luthersk Lästadianske Menighet". Puhekielessä uuserikiinejä saatetaan kutsua "liberaaleiksi", silloin kun oletetaan kuulijoiden tietävän mitä sillä tarkoitetaan.

Uuserikiinien mielestä avioero ja uudelleenavioituminen on hyväksyttävää jos toinen pettää puolisoaan avioliiton ulkopuolella. Petetyllä on heidän mielestään siinä tapauksessa mahdollisuus erota ja mennä uusiin naimisiin. Uuserikiinien oppien mukaan Jumala ei luonut maailmaa kuudessa päivässä, koska Jumala loi auringon ja kuun erottamaan päivän ja yön toisistaan vasta neljäntenä päivänä. Päivää ei siis uuserikiinien Raamatun tulkinnan mukaan ole ollut olemassa ennen neljättä luomispäivää.

Noin puolet uuserikiinien seuraväestä on lapsia ja nuoria. Ryhmään kuuluu vuoden 2012 arvion mukaan noin 800 henkilöä, joten määrä on säilynyt samana vuoden 2001 arvion jälkeen^[3] . Uuserikiinit ovat toiseksi suurin erikiinisuuntaus ja seitsemänneksi suurin lestadiolaissuuntaus maailmassa^[3]. Uuserikiinien saarnaajiin kuuluu muiden muassa Hans Nilsen. ^[4]

Lähteet

• Jouko Talonen: Iustitia 14. Lestadiolaisuuden hajaannukset 2001. Suomen teologinen instituutti. Viitattu 1. elokuuta 2012.
• Talonen, Jouko: Lestadiolaisuuden synty, leviäminen ja hajaannukset. Lestadiolaisuuden tutkija, kirkkohistorian professori Jouko Talosen luento (Virtuaalikirkon videoimana ja arkistoimana). Laestadiuksen perintö ja perilliset - seminaari Oulussa 4.-5.10.2012 5.10.2012. Oulun hiippakunta, Pohjoinen kulttuuri-instituutti ja Oulun ev.-lut. seurakunnat. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 7. lokakuuta 2012.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Liikkeen nettisivut (norjaksi)