Konnanmarjat

Konnanmarjat
Mustakonnanmarja (Actaea spicata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Ranunculales
Heimo:	Leinikkikasvit Ranunculaceae
Suku:	Konnanmarjat Actaea L. (1753)
Synonyymit
Kimikit Cimicifuga Wernisch.
Katso myös
Konnanmarjat Wikispeciesissä   Konnanmarjat Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Konnanmarjat (Actaea) on leinikkikasvisuku, johon kuuluu joukko pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla alueilla esiintyviä monivuotisia ruohokasveja.

Konnanmarjat ovat matalia monivuotisia ruohoja, joilla on suvulle tyypilliseen tapaan liuskoittuneet lehdet. Valkeat kukat ovat pienet ja niissä on lajista riippuen 0–4 terälehteä. Kukinto muodostuu lyhyestä, mutta tiiviistä tertusta. Marjat ovat munanmuotoisia.

Konnanmarjojen kaikki osat ovat erittäin myrkyllisiä ja marjat ovat kasvin myrkyllisin osa. Jo pelkkä ihon altistuminen marjojen mehulle voi aiheuttaa ihoreaktioita. Konnanmarjat sisältävät glykosideja, jotka aiheuttavat vakavan myrkytyksen ja heikentävät sydämen toimintaa. Linnuille marjat eivät ole lainkaan myrkyllisiä ja ne ovatkin konnanmarjojen luontaisia levittäjiä. Konnanmarjat ovat useiden mittariperhosten sekä muutamien yökkösten toukkien ravintoa.

• Actaea alba – valkokonnanmarja
• Actaea erythrocarpa – punakonnanmarja
• Actaea rubra – lännenkonnanmarja
• Actaea spicata – mustakonnanmarja^[1]
• Actaea americana, syn. Cimicifuga americana – amerikankimikki
• Actaea asiatica – kiinankonnanmarja
• Actaea dahurica, syn. Cimicifuga dahurica – amurinkimikki
• Actaea europaea, syn. Cimicifuga foetida – idänkimikki
• Actaea japonica, syn. Cimicifuga japonica – japaninkimikki
• Actaea racemosa, syn. Cimicifuga racemosa – tähkäkimikki
• Actaea rubifolia – lännenkimikki
• Actaea simplex, syn. Cimicifuga simplex – syyskimikki^[2]

Suomessa konnanmarjoja esiintyy kaksi luonnonvaraista lajia, jotka molemmat suosivat kalkkipitoisia lehtoja. Näistä tavallisempi on suuressa osassa maata yleinen mustakonnanmarja, kun taas punakonnanmarja on enemmän itäinen ja pohjoinen laji.^[3] Lisäksi viljelyjääntenä tai -karkulaisena voi tavata lännenkonnanmarjaa.^[4]

• Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
• Mossberg & Stenberg: Suuri pohjolan kasvio, Tammi 2003.
• Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
• Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
• Flora of North America: Actaea (englanniksi)
• Red Baneberry (englanniksi)
• Funet: Konnanmarjat (Actaea)

• Suomen Lajitietokeskus: Konnanmarjat (Actaea)
• Pohjolan kasvien pauloissa: Actaea erythrocarpa – punakonnanmarja
• Pohjolan kasvien pauloissa: Actaea spicata – mustakonnanmarja
• Pohjolan kasvien pauloissa: Actaea rubra – lännenkonnanmarja
• ITIS: Actaea (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Actaea (englanniksi)
• Flora of China: Actaea (englanniksi)
• Pherobase: Floral volatiles of Genus Actaea (englanniksi)