Kaarle-kuninkaan metsästys

Balladi oopperasta Kaarle kuninkaan metsästys
Aleks Wilkko, Salonkiorkesteri Graco

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Kaarle-kuninkaan metsästys (ruots. Kung Karls jakt) on Fredrik Paciuksen säveltämä ooppera. Libreton kirjoitti Sakari Topelius. Kaarle-kuninkaan metsästys on ensimmäinen suomalainen ooppera. Se sai ensi-iltansa harrastelijavoimin Helsingissä 24. maaliskuuta 1852 Engelin teatteritalossa. Hankkeeseen osallistui 120 osanottajaa. Oopperan tekijät saivat suurta kansallista huomiota, ja teosta esitettiin puolenkymmentä kertaa. Esityksiin myytiin 5 000 lippua, mikä oli siihen aikaan paljon.[1] Ooppera esitettiin myös Kuninkaallisessa oopperassa Tukholmassa 1. joulukuuta 1856.

Oopperan ensiesitys vuonna 1827 valmistuneessa Engelin teatteritalossa edisti Helsingin uutta teatteritalohanketta. Ensi-illan jälkeisessä illanvietossa aloitettiin osakkeiden merkintä uutta teatterirakennusta varten, ja Nya Teatern vihittiin käyttöön vuonna 1860.[2]

Oopperan solistina kalastajatyttö Leonoran osassa esiintyi Hanna Sofia Falkman (1824–1882).

Oopperan tapahtumat sijoittuvat nuoren Kaarle-kuninkaan metsästysretkelle Ahvenanmaalle vuonna 1672, ja kuninkaan seurueessa juonitaan vallankaappausta. Romanttisen tarinan teemoja ovat kunnianhimo, rakkaus ja valta.

Ooppera esitettiin ensimmäisen kerran suomeksi Viipurissa 7. maaliskuuta 1905.[3] Oopperan suomenkielinen version levyttivät ensimmäisen kerran vuonna 2004 Porin Ooppera ja Pori Sinfonietta. Kapellimestarina levytyksellä oli Ari Rasilainen.[4]

Lähteet

  • MUHI: Artikkelisarja: Keisariajan alkuvuosikymmenet – Ooppera ja laulunäytelmä
  • FIMIC: Suomalainen oopperamusiikki (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Kirja Kansa, ooppera ja Kaarle-kuningas.[vanhentunut linkki]
  • Varpio, Yrjö (päätoim.): Suomen kirjallisuushistoria 1: Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Päätoimittaja: Yrjö Varpio. Toimittaneet Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1999. ISBN 951-717-886-7.
  • Koivisto, Juhani: Kansa. ooppera ja Kaarle-kuningas. 2007.

Viitteet

  1. Suomen kirjallisuushistoria 1 1999, s. 332
  2. Suomen kirjallisuushistoria 1 1999, s. 333
  3. Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja, s. 215. Helsinki: Otava, 1948.
  4. Pori Sinfonietta (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

  • Hautsalo, Liisamaija: Toiset oopperassa Kaarle-kuninkaan metsästys: Postkolonialistinen analyysi markkinakohtauksen juutalaisrepresentaatiosta. Musiikki, 2012, 42. vsk, nro 3–4, s. 48–87. ISSN 0355-1059.

Aiheesta muualla

  • Kaarle kuninkaan metsästys. Ensimmäinen kotimainen ooppera, Suomen Kuvalehti, 19.03.1932, nro 12-13, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Kung Carls jagt, alkuperäinen teos ruotsiksi, topelius.sls.fi
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • n
  • k
  • m
Zachris Topelius
Teokset (luettelo)
Kaunokirjallisuus
Psalmit
En etsi valtaa loistoa · Gud, i mina unga dagar · Herren, vår Gud, är en konung · Hur härligt vittna land och sjö · Sanningens Ande, som av höjden talar · Saliga de som ifrån världens öden
Runot
Kesäpäivä Kangasalla · Sylvian joululaulu · Varpunen jouluaamuna · Islossningen i Ule älv · Lasse liten · Mjölnaren · Nu så kommer julen · Sockerbagaren · Sov du lilla vide ung
Näytelmät
Kaarle-kuninkaan metsästys · Kypron prinsessa
Historia ja maantie
Perhe
Emilie Topelius (vaimo) · Zacharias Topelius vanhempi (isä) · Catharina Sofia Topelius (äiti) · Mikael Toppelius (isoisä) · Toini Topelius (tytär) · Eva Acke (tytär)
Koti
Kuddnäs (museo, Uusikaarlepyy) · Koivuniemi (Sipoo)
Patsaat
Taru ja Totuus (Helsinki) · Topelius ja lapset (Helsinki) · Zacharias Topeliuksen muistomerkki (Vaasa) · Luettelo