Ig Nobel -palkinto
Ig Nobel -palkinto eli Huumori-Nobel[1] on parodia vuosittain jaettavista Nobel-palkinnoista. Se jaetaan vuosittain lokakuun alussa samoihin aikoihin kuin Nobel-palkinnot. Palkinnot myöntää tieteen huumorilehti Annals of Improbable Research (AIR) kymmenelle eri tieteenalan tutkimukselle, ”jotka saavat ihmiset ensin nauramaan ja sitten miettimään”. Ig Nobel -palkintoja on myönnetty kymmenessä eri kategoriassa vuodesta 1991 lähtien[2]. Nykyisin palkintojenjakotilaisuus järjestetään Harvardin yliopiston Sanders Theatressa ja palkinto saa muutenkin tukea yliopiston taholta. Ensimmäiset palkinnot jaettiin perustein ”tutkimusta ei voi eikä pidä toistaa”.
Vuonna 2023 voittajat saivat palkinnokseen 10 biljoonan Zimbabwen dollarin arvoisen setelin. Hyperinflaation vuoksi seteli on käytännössä arvoton. [3]
Ig Nobel -palkinto on tullut muutamia kertoja Suomeenkin. Neuropsykologian erikoispsykologi Merita Turunen kuului kansainväliseen tutkimusryhmään, joka valaisi jamais vu -ilmiötä selvittämällä miltä ihmisistä tuntuu, kun he toistavat saman sanan monta kertaa, ja voitti työllään kirjallisuuden alan Ig Nobel -palkinnon vuonna 2023 [4][5][5]. Oulun yliopiston professori Victor Benno Meyer-Rochow jakoi virtausdynamiikan Ig Nobel -palkinnon vuonna 2005 laskettuaan pingviininsisäisen paineen määrän[6][5].
Palkinnon nimi on väännös englannin kielen alhaista tai epäjaloa tarkoittavasta sanasta ignoble[3].
Palkittuja
Esimerkkejä palkituista, kaikki palkitut löytyvät Ig Nobelin kotisivuilta.
2016
- Biologia: Charles Foster ja Thomas Thwaites, eläinten käytöksien tutkiminen eläytymällä eläimiksi
- Lisääntymistiede: egyptiläinen Ahmed Shafik, tutkimus eri housumateriaalien vaikutuksista rottien seksielämään, julkaistu vuonna 1993
- Kirjallisuus: ruotsalainen Fredrik Sjöberg, omaelämäkerrallinen trilogia, joka kertoo kukkakärpästen pyydystämisestä Runmarön saarella
- Kemia: dieselautojen päästöjen vääristelystä kiinni jäänyt autonvalmistaja Volkswagen
Lähde: [7]
2017
- Fysiikka: Marc-Antoine Fardin (tutkimuksessa Fardin tutki muun muassa kuinka kauan kissalla kestää mukautua lavuaarin tai kulhon muotoon käyttäen apuna fysiikan teorioita, joilla selvitetään nestemäisten aineiden muodonmuutoksia)
- Rauha: tutkimus, jossa selvitettiin didgeridoon soittamisen vaikutusta uniapneaan
- Lääketiede: magneettikuvauksen avulla selvitettiin miksi jotkut ihmiset vihaavat niin paljon juustoa
- Anatomia: tutkimus, joka selvitti miksi vanhoilla miehillä on niin suuret korvat
- Psykologia: tutkimuksessa tarkasteltiin identtisten kaksosten kykyä tunnistaa valokuvia toisistaan
Lähde: [8]
Lähteet
- ↑ Tämän vuoden huumori-Nobelit jaettu Yle Uutiset. 2.10.2009.
- ↑ Timo Paukku: Vuoden 2015 huumori-nobelit: Mehiläisten uhrit ja virtsaamisen lain keksijät palkittiin Helsingin Sanomat. 18.9.2015. Viitattu 7.1.2016.
- ↑ a b Tutkimukset | Suomalaiselle huumori-Nobel: tutkimuksessa tutkijat tutkivat tutkittavilla, miksi sanojen toistaminen tuntuu omituiselta Helsingin Sanomat. 15.9.2023. Viitattu 19.9.2023.
- ↑ Suomi mainittu | ”Tosi kiva yllätys” – Jamais vu -ilmiötä tutkinut suomalaispsykologi iloitsee huumori-Nobelista Helsingin Sanomat. 15.9.2023. Viitattu 19.9.2023.
- ↑ a b c Past Ig Winners improbable.com. 1.8.2006. Viitattu 19.9.2023. (englanniksi)
- ↑ About www.meyer-rochow.com. Viitattu 19.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Huumori-nobelistit selvittivät: Millaista on elää mäyränä, miten polyesterihousut vaikuttavat seksielämään, Yle 23.9.2016, viitattu 16.9.2017
- ↑ Ovatko kissat nestettä? Huumorinobelit on jälleen jaettu, Yle 16.9.2017
Aiheesta muualla
- Ig Nobelin virallinen sivu (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Luettelo palkituista (englanniksi)
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
