Heikki Nieminen

Tämä artikkeli käsittelee kuvataiteilijaa. Muita samannimisiä henkilöitä on lueteltu täsmennyssivulla.

Heikki Nieminen (9. toukokuuta 1926 Hollola – 5. syyskuuta 2016[1]) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidegraafikko. Hänen töitään oli ensi kertaa julkisesti esillä Lahdessa vuonna 1946.

Niemisen vanhemmat olivat maanviljelijä Nestor Nieminen ja Aino Nieminen (s. Pönkkä). Nieminen opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1947–1948 ja Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1948–1952. Kouluopintojensa jälkeen Nieminen oli usean vuoden ajan taidegraafikko Aukusti Tuhkan assistenttina.

Taiteellinen työ

Lukuisia Niemisen veistoksia on julkisesti esillä ympäri Suomea. Hänen huomattaviin ulkoveistoksiinsa kuuluvat muun muassa Akseli Gallen-Kallelan patsas Porissa (1965), F. E. Sillanpään muistomerkki Hämeenkyrössä (1965), kaksi suihkukaivoveistosta Lahdessa (Susanna, 1961, ja Sudenkorennot, 1965) sekä Espoon Puolarmetsän sairaalan pihamaalle sijoitettu pronssiveistos Aurinkotuuli (1980). Varkauden Pirttiniemen sankarihautausmaan pronssinen muistomerkki Ylös murheesta on hänen teoksensa vuodelta 1964. Niemisen laajimmin tunnettuja teoksia ovat kuitenkin Hymytyttö- ja Hymypoika-pienoisveistokset, joita on jaettu Suomen kouluissa kipsivaloksina oppilaiden tunnustuspalkintoina vuodesta 1954 alkaen.

Kuvanveistäjä ArviTynyksen viimeinen muistomerkki oli Luumäen Kankaan hautausmaalle vuonna 1960 pystytetty karjalaisten sankarivainajien muistopatsas Siunaava enkeli. Tynys suunnitteli patsaan ja ehti osittain valmistamaankin sen, mutta hän kuoli New Yorkissa vuonna 1959. Heikki Nieminen saattoi työn loppuun. Patsas kuvaa lentoon lähtevää enkeliä.[2]

Heikki Nieminen oli 1950-luvun lopulta alkaen ensimmäisiä suomalaistaiteilijoita, jotka ottivat materiaalikseen lujitemuovin.[3]

Nieminen toimi myös opettajana 1950-luvulta lähtien, ensin Taideakatemian koulussa ja myöhemmin pääosin Taideteollisessa korkeakoulussa aina 1990-luvun alkuun saakka.

Nieminen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1964.[4]

Niemisen puoliso oli farmaseutti Tellervo Nieminen (o.s. Ahonen).

Kuvia teoksista

  • Malmin koulun seinäreliefi, yhdessä Carl Wilhelmin kanssa, 1955, Parainen.
    Malmin koulun seinäreliefi, yhdessä Carl Wilhelmin kanssa, 1955, Parainen.
  • Kevät, 1957, Kuopio.
    Kevät, 1957, Kuopio.
  • Neljä sukupolvea, 1957, Kuopio.
    Neljä sukupolvea, 1957, Kuopio.
  • Aurora Karamzinin muistomerkki, 1958, Espoo.
    Aurora Karamzinin muistomerkki, 1958, Espoo.
  • Siunaava enkeli, Kankaan hautausmaa, Arvi Tynyksen työn loppuun saattaminen, 1960, Luumäki.
    Siunaava enkeli, Kankaan hautausmaa, Arvi Tynyksen työn loppuun saattaminen, 1960, Luumäki.
  • Susanna kylvyssä, 1961, Lahti.
    Susanna kylvyssä, 1961, Lahti.
  • F. E. Sillanpään muistomerkki, 1965, Hämeenkyrö.
    F. E. Sillanpään muistomerkki, 1965, Hämeenkyrö.
  • Akseli Gallen-Kallelan patsas, 1965, Pori.
    Akseli Gallen-Kallelan patsas, 1965, Pori.
  • Pukkihyppy, 1968, Riihimäki.
    Pukkihyppy, 1968, Riihimäki.

Lähteet

  • Nieminen, Heikki hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  • Kuvataiteilijamatrikkeli.
  • Heikki Nieminen (1926–): Kuvanveistäjä, taidegraafikko.
  • Heikki Nieminen: Aurinkotuuli 1977–1980 (Arkistoitu – Internet Archive) EMMA – Espoon modernin taiteen museo.

Viitteet

  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 17.9.2016, s. C 19.
  2. Arvi Tynys Tynyksen sukuseura. Viitattu 18.4.2024.
  3. Nyman, Hannele & Poutasuo, Tuula: Muovikirja, Arkitavaraa ja designesineitä, s. 127. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29132-3.
  4. Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 30.1.2022.

Aiheesta muualla

  • Heikki Niemisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Muokkaa Wikidatassa
  • Uppslagsverket Finland