Eduard Dallmann : Kunnianosoitukset, Lähteet, Aiheesta muualla Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Eduard Dallmann

Eduard Dallmann (11. maaliskuuta 1830 Blumenthal, Bremenin lähellä – 23. joulukuuta 1896, Blumenthal, Saksa) oli saksalainen valaanpyytäjä, kauppias ja napaseuduntutkija.

Dallmann aloitti seikkailuretkensä 15-vuotiaana merenkulkijana. Vuonna 1866 hänestä tuli hawaijilaisen laivan W. C. Talbotin kapteeni. Alus teki kaupparetkiä Alaskaan Tšukotkan alueille Beringinmerelle ja Tšuktšimerelle. Hän on ensimmäinen mainittu eurooppalainen, joka on astunut Wrangelinsaarelle~^[1].

Vuosina 1867–1870 hän oli valaanpyyntialus Count Bismarckin päällikkö valaanpyyntiretkellä trooppisella Tyynellämerellä, Ohotanmerellä sekä Beringin- ja Tšuktšimerellä.

Kun valaat vähenivät arktisilla merillä, Dallmann sai 1872–1874 tehtäväkseen tutkia purje-höyrylaiva Grönlandilla Antarktiksen merialueita. Valaanpyynnin kannalta tehtävä onnistui kohtalaisen hyvin, mutta lisäksi Dallmann teki retkellä Etelämantereen tienoilla merkittäviä löytöjä, joista merkittävimpiä olivat Bismarckinsalmi sekä Anversinsaari, Brabantinsaari, Liègensaari ja Vilhelminsaaristo. Grönlandilla työskennellessään hän oli vuoden 1875 valaanpyyntikaudella asiantuntijana Davisinsalmen ja Baffininlahden valaanpyyntialueilla.

Venäläisen paroni von Knoopin toimeksiannosta Dallmann teki vuosina 1877–1884 vuosittain yrityksiä kuljettaa rahtia Obinlahdelle ja Jeniseinlahdelle, jossa tavaraa oli määrä vaihtaa viljaan ja muuhun tavaraan, jota tuotiin proomuilla pitkin noita suuria Siperian jokia. Karanmeren jääolojen vuoksi kaikkiaan seitsemästä yrityksestä onnistui vain neljä. Tappioiden leikkaamiseksi von Knoop lopulta keskeytti vaikean hankkeen. Epäonnistumisesta huolimatta Dallmannilla oli ollut harvinainen tilaisuus tutkia Karanmeren saaria ja rannikkoa, joita harva eurooppalainen oli nähnyt.

Kun Dallmann oli jättänyt Jäämeren vedet lopullisesti, hänestä tuli 1884 höyrylaiva Samoan kapteeni. Hänen laivansa vei Otto Finschin tieteellisen retkikunnan tuolloin vähän tutkitulle Uuden-Guinean pohjoisrannikolle.

Dallman jatkoi Uuden-Guinean pohjoisrannikon tutkimista vuosina 1887–1893 Saksan Uuden-Guinean kauppakomppanian nimissä ja nimesi tuolloin useita alueen saaria ja salmia.

Kunnianosoitukset

Dallmanninvuori Štšerbakovin vuorijonossa Antarktiksella on nimetty hänen mukaansa. Alfred Wegenerin tutkimuslaitos on nimetty tutkimusaseman Kuningas Yrjön saarella Eduard Dallmannin kunniaksi.
Dallmannin kotikaupungissa Blumenthalissa Weserin alajuoksulla on hänen mukaansa nimetty katu sekä vanhalla torilla suihkulähde.
Papua-Uudessa-Guineassa on hänen muistokseen nimetty Dallmannin satama.

Lähteet

William Barr, Reinhard Krause ja Peter-Michael Pawlik, The polar voyages of Captain Eduard Dallmann, whaler, trader, explorer 1830–96.
Early Soviet Exploration
History of Russian Arctic Exploration (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

↑ Sergey Gorshkov (kuvat) & Andrei Palamartšuk (teksti): Arktinen helmi, Wranglerinsaari, s. 22. Suomentanut Paula Autio. Lumo Publishing, 2016. ISBN 978-952-68496-2-1. (lähde tiedolle ensimmäisyydestä)
↑ Samoafahrten. Reisen in Kaiser-Wilhelms-Land und Englisch-Neu-Guinea in den Jahren 1884 und 1885 an Bord des Deutschen Dampfers Samoa. Hirt, Leipzig 1888, S. 6.