DiMarzio

DiMarzio Inc. (alkuperäiseltä nimeltä DiMarzio Musical Instrument Pickups, Inc.) on yhdysvaltalainen mikrofonivalmista joka valmistaa sähkömagneettisia mikrofoneja kitaroille ja bassoille.^[1] Yhtiö valmistaa myös muita kielisoitinten lisävarusteita kuten kaapeleita ja hihnoja.

Yhtiö tuli tunnetuksi Super Distortion -kitaramikrofonimallista, joka tuotiin markkinoille vuonna 1972^[2], ja joka on edelleen yhtiön yksi tunnetuimmista malleista.

Super Distortionin ulostulo oli tuon ajan muita saman kokoluokan mikrofoneja voimakkaampi. Sillä on osapuilleen kaksinkertainen impedanssi verrattuna tavallisiin PAF-mikrofoneihin (esim. Gibsonin valmistamat ja patentoimat mikrofonit), ja siinä on keraaminen magneetti. Mikrofonin voimakas ulostulo saa vahvistimen helpommin säröytymään.

DiMarzio tunnetaan kahdesta yhtiön kehittämästä tekniikasta:

• Patentoitu kaksoisresonanssimalli jossa mikrofonin kaksi epäsymmetristä kelaa värähtelevät eri taajuuksilla; tämä tuottaa uniikin soinnin.

• Airbucker-malli jossa magneettikentän vaikutus kieliin on tavallisia mikrofoneja pienempi, ja mikrofonissa on suurempi herkkyys ja pidempi sustain.

• Adrian Smith ja Dave Murray (Iron Maiden) - Super Distortion
• Chuck Schuldiner (Death) - X2N
• Tosin Abasi (Animals As Leaders) - Activator
• Paul Gilbert - Injector, Humbucker From Hell
• Yngwie Malmsteen - HS-3, myöhemmin signaturemalli Seymour Duncan YJM
• Frank Zappa - Super Distortion
• Joe Satriani - FRED, myöhemmin signaturemalli Mo' Joe ja PAF Joe
• Steve Vai - Evolution, Steve's Special, ja useita muita malleja
• Axel Rudi Pell - HS-3
• Costello Hautamäki - PAF Pro

• 
  Humbucker From Hell (kaula) ja Mo' Joe -Joe Satriani -signaturemalli (talla).
• 
  Air Norton (kaula) ja Tone Zone (talla) -mikrofonit LTD F -mallisessa sähkökitarassa.
• 
  DiMarzio bassomikrofoni.
• 
  Frank Zappa käytti kitaroissaan usein DiMarzio-mikrofoneja saadakseen kitarastaan äänekkäämmän.
• 
  Axel Rudi Pell on tunnettu DiMarzio-mikrofoneja käyttävä kitaristi.

• DiMarzion kotisivut (englanniksi)