Ariarne Titmus
| Ariarne Titmus | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. syyskuuta 2000 (ikä 23) |
| Kansalaisuus |  Australia |
| Uimari | |
| Pituus | 176 cm |
| Lajit | vapaauinti |
| Seurat | St. Peters Western |
| Valmentaja | Dean Boxall |
| Voitot | 2 olympiakultaa 6 maailmanmestaruutta |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
| Mitalit | ||
|---|---|---|
 Olympialaiset | ||
 Kultaa | Tokio 2020 | 200 m vu |
| Kultaa | Tokio 2020 | 400 m vu |
 Hopeaa | Tokio 2020 | 800 m vu |
 Pronssia | Tokio 2020 | 4×200 m vu |
| MM-kilpailut (pitkä rata) | ||
| Kultaa | Gwangju 2019 | 400 m vu |
| Kultaa | Gwangju 2019 | 4×200 m vu |
| Kultaa | Fukuoka 2023 | 400 m vu |
| Kultaa | Fukuoka 2023 | 4×200 m vu |
| Hopeaa | Gwangju 2019 | 200 m vu |
| Hopeaa | Fukuoka 2023 | 200 m vu |
| Pronssia | Budapest 2017 | 4×200 m vu |
| Pronssia | Gwangju 2019 | 800 m vu |
| Pronssia | Fukuoka 2023 | 800 m vu |
| MM-kilpailut (lyhyt rata) | ||
| Kultaa | Hangzhou 2018 | 200 m vu |
| Kultaa | Hangzhou 2018 | 400 m vu |
| Pronssia | Hangzhou 2018 | 4×50 m vu |
| Pronssia | Hangzhou 2018 | 4×200 m vu |
| Tyynenmeren-mestaruuskilpailut | ||
| Kultaa | Tokio 2018 | 4×200 m vu |
| Hopeaa | Tokio 2018 | 400 m vu |
| Hopeaa | Tokio 2018 | 800 m vu |
| Kansainyhteisön kisat | ||
| Kultaa | Gold Coast 2018 | 400 m vu |
| Kultaa | Gold Coast 2018 | 800 m vu |
| Kultaa | Gold Coast 2018 | 4×200 m vu |
| Kultaa | Birmingham 2022 | 200 m vu |
| Kultaa | Birmingham 2022 | 400 m vu |
| Kultaa | Birmingham 2022 | 800 m vu |
| Kultaa | Birmingham 2022 | 4×200 m vu |
| Hopeaa | Gold Coast 2018 | 200 m vu |
Ariarne Titmus (s. 7. syyskuuta 2000) on australialainen uimari, joka on menestynyt parhaiten ratauinnin pidemmillä vapaauintimatkoilla.[1] Hän on kaksinkertainen olympiavoittaja ja kuusinkertainen maailmanmestari.[1][2] Hän on pituudeltaan 176-senttimetrinen.[1]
Titmus aloitti arvokilpailu-uransa lyhyen radan MM-kilpailuissa 2016 sijoittumalla neljänneksi 800 metrin ja kuudenneksi 400 metrin vapaauinnissa. Pitkän radan MM-kilpailuissa 2017 hän saavutti pronssia 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä ja sijoittui neljänneksi 400 metrin vapaauinnissa.[2] Vuonna 2018 hän voitti Kansainyhteisön kisoissa kolme kultaa, joista kaksi henkilökohtaisilla matkoilla, ja Tyynenmeren-mestaruuskilpailuissa yhden. Samana vuonna hän voitti lyhyen radan MM-kilpailuissa kultaa 200 metrin ja 400 metrin vapaauinnissa, jälkimmäisen maailmanennätyksellä 3.53,92.[1][2] Lisäksi hän sai pronssia 4 × 200 metrin ja 4 × 50 metrin vapaauintiviestissä, joista jälkimmäisessä hän ui vain alkuerissä.[1]
Titmus voitti pitkän radan MM-kilpailuissa 2019 kultaa 400 metrin vapaauinnissa ja 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä. Hän sai hopeaa 200 metrin ja pronssia 800 metrin vapaauinnissa. Vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa hän voitti olympiakultaa 400 metrin vapaauinnissa 0,67 sekunnin erolla moninkertaiseen arvokisavoittajaan Katie Ledeckyyn ja kaksi päivää myöhemmin 200 metrin vapaauinnissa 0,42 sekunnin erolla Siobhan Haugheyyn. Lisäksi hän saavutti hopeaa 800 metrin vapaauinnissa ja pronssia 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä. Birminghamin Kansainyhteisön kisoissa 2022 hän saavutti kultaa 200, 400 ja 800 metrin vapaauinneissa sekä 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä. Fukuokan pitkän radan MM-kilpailuissa 2023 hän saavutti kultaa 400 metrin vapaauinnissa maailmanennätysajalla 3.55,38 ja 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä, hopeaa 200 metrin vapaauinnissa ja pronssia 800 metrin vapaauinnissa.[1][2]
Titmusin pitkän radan ennätys 200 metrin vapaauinnissa on MM-kilpailuissa 2023 uitu 1.53,01, 400 metrin vapaauinnissa niin ikään MM-kilpailuissa 2023 uitu 3.55,38 ja 800 metrin vapaauinnissa Kansainyhteisön kisoissa 2022 uitu 8.13,59. Lyhyellä radalla hänen vastaavat ennätyksensä ovat 1.51,38 ja 3.53,92 MM-kilpailuista 2018 sekä 8.13,41 vuodelta 2018.[1]
Titmus edustaa brisbanelaista St. Peters Western -seuraa. Hänen valmentajansa on Dean Boxall.[1][2]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Ariarne Titmus FINA. Viitattu 24.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Ariarne Titmus Swimming Australia. Viitattu 28.7.2021. (englanniksi)
|
