Ålands Hemvärn

Ålands Hemvärn oli Ahvenanmaalla toiminut suojeluskuntaa vastaava kodinturvajoukko, joka perustettiin talvisodan alettua. Enimmillään siihen kuului 1800 miestä. He jakautuivat 17 piiriin, ja lisäksi oli lottina ja marttoina noin tuhat naista.^[1]

Välirauhan aikana Hemvärn toimi ampumayhdistysten suojissa. Jatkosodan alettua aate heräsi jälleen, ja siihen kuului enimmillään 630 miestä ja 250 sotilaspoikaa. Heistä osa sai jalkaväkikoulutuksen, toiset rannikkotykistökoulutuksen. Källskärissä ja Björkörissä oli hoidettavana kevyet patterit. Lottia oli enimmillään kuutisensataa.^[1]

Kodinturvajoukkojen perustaminen hyväksyttiin 6. joulukuuta 1939 pidetyssä kansalaiskokouksessa. Siihen liittyivät lähes kaikki asekuntoiset ahvenanmaalaiset miehet, mikä oli hämmästyttävää siihen nähden, että vain vuosi aiemmin tehty ehdotus demilitarisoinnin purkamisesta oli torjuttu jyrkästi. Syynä pidettiin sitä, että sodan uhka oli todellinen, sota oli tullut liian lähelle ja jokainen katsoi velvollisuudekseen olla puolustamassa kotiaan. Osansa on voinut olla Ålandin päätoimittajalla, Landstingetin puheenjohtajalla Julius Sundblomilla mielipiteenmuokkaajana. Pienimuotoista värväystäkin käynnistyi, mutta se osoittautui tarpeettomaksi, kun kaikki liittyivät vapaaehtoisesti. Päällystön ja alipäällystön järjestäminen vei aikaa, mutta johtoon tuli kapteeni Arvid Lindberg. Aseistus oli runsasta, rekisteröityjä aseita oli 300, ja lisäksi oli sitäkin enemmän yksityisiä aseita, ja Ruotsista tuli lisää.^[2]

• Ove Enqvist ja Heikki Tiilikainen: Linnakesaaret: rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa. Tammi, 2014. ISBN 978-951-31-8005-8.
• Erik Tudeer: Ålands Hemvärn 1939–1940. Sotahistoriallinen Aikakauskirja, 1990, 9. vsk, s. 89–133. Suomen Sotahistoriallinen Seura. Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi) Julkaistu myös eripainoksena Ålands hemvärn 1939–1940, ISBN 951-95218-2-8